Suomalaisen naismäkihypyn pioneeri Heli Pomell on kyllästynyt lajissa vallitseviin asenteisiin. Kuopiolainen Pomell julkaisi tiistaina kirjoituksen tuntemuksistaan Facebookissa. Kirjoitus on saanut sosiaalisessa mediassa laajaa huomiota.
Heli Pomell aloitti itse mäkihypyn parissa jo 1990-luvulla. Kilpailu-ura hyppääjänä huipentui naisten epäviralliseen MM-kultaan Sveitsissä vuonna 1998. Pomellin mäkiennätys, 125 metriä, on Puijon suurmäestä.
Herrat eivät tajunneet, että tästä tulee olympialaji tulevaisuudessa. Heli Pomell
Pomell muistelee kirjoituksessaan, miten naismäkihyppyä vastustettiin 1990-luvulla. Vähättely ja naureskelu oli tuolloin tuttua.
– Herrat eivät tajunneet, että tästä tulee olympialaji tulevaisuudessa. Järjestimme kaiken itse, tukijoita riitti, mutta silti meitä ei hyväksytty Suomessa, sanoo Pomell.
Oman hyppääjäuransa jälkeen Heli Pomell on ollut useissa erilaisissa valmennustehtävissä. Suomen Hiihtoliiton alaisuudessa hän työskenteli vielä viime talvena tyttöryhmän vetäjänä. Pesti kuitenkin loppui ja mitta täyttyi.
"Miksi kaikki rahat on laitettava miesten maajoukkueeseen?"
Pomell arvostelee liiton toimintaa. Hän kummastelee, ettei kelvannut vuosi sitten edes tyttöjen/naisten oto-valmentajaksi kilometrikorvauksilla.
– Toitotetaan, kuinka miesten mäkimaajoukkuetta pitää viedä eteenpäin, ja että kaikki rahat on laitettava siihen. Millä perusteilla? Miksi naiset eivät ole samalla viivalla, vaikka Julia Kykkänen on tällä hetkellä Suomen paras mäkihyppääjä, kysyy Pomell.
Kaudella 2016-17 Pomell oli myös hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmässä. Pomell kertoo saaneensa varoituksia, että siinä ryhmässä ei pysty viemään nais-/tyttömäkihyppyä eteenpäin.
– Totta joka sana, Pomell pamauttaa kirjoituksessaan.
Johtoryhmätyö ei tuntunut hyvältä ja Pomell jäi ryhmästä pois yhden kauden jälkeen viime keväänä.
Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen on nähnyt Pomellin kovaakin arvostelua sisältävän FB-kirjoituksen.
Miten löydetään ne keinot, jotka vievät asiaa toiseen suuntaan mahdollisimman nopeasti. Lauri Kettunen
Kettunen pitää arvostelua oikeutettuna ja aiheellisena. Pari vuotta ryhmää johtanut Kettunen tunnistaa tasa-arvo-ongelman naismäkihypyssä.
– Mäkihypyn lajiyhteisössä on voimakkaita asenteita. On puhuttu siitä, millä toimilla tämä yhteisö saadaan muuttamaan tasa-arvoon liittyviä asenteitaan. Miten löydetään ne keinot, jotka vievät asiaa toiseen suuntaan mahdollisimman nopeasti. Se vie kuitenkin aikaa, miettii Kettunen.
Johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen sanoo kuulleensa lajipiirissä kysymyksiä kansainvälistä tasoa tavoittelevien naishyppääjien asenteesta. On myös kysytty, "onko se oikea urheilija?"
– Se on surullista ja valitettavaa, mitä Heli Pomell on joutunut naismäkihypyn pioneerina kokemaan.
Johtoryhmän puheenjohtaja tyrmää tietoisen sovinismin
Puheenjohtaja Kettusen mukaan hän ei ole tavannut mäkihypyn lajiyhteisössä tietoista sovinismia. Taustoissa on kuitenkin havaittavissa, että kun on tietyllä tavalla toimittu, niin toiminnassa on tiedostamattomia tekijöitä.
– Sitä ei voi yhdellä päätöksellä muuttaa. Tienraivaajana olleen Helin osa on ollut valitettavan kova. Hänen kirjoittamansa mäkivalmentajana olemisesta on oikeutettua. Helin on ollut naisena miestä vaikeampaa työskennellä valmentajana, sanoo Lauri Kettunen.
Heli Pomell suoritti muutama vuosi siten myös ammattivalmentajatutkinnon Kuortaneella.
Yksi Pomellia kismittävä asia on hiihtoliiton toiminta nuorten olympiavalmentajan palkkaamisessa Kuopioon keväällä 2017.
Lajin ajatusmaailmassa miehet voivat olla naisten valmentajina, mutta ei päinvastoin. Lauri Kettunen
Kyseinen valmentajapaikka voitiin täyttää yhdeksi kaudeksi vasta kun liitto järjesteli sisäisesti miesten maajoukkuerahoitusta. Tehtävään valittiin miesten maajoukkueen päävalmentajan Andreas Mitterin esityksestä entinen aktiivihyppääjä Kai Kovaljeff.
Mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen harmittelee, ettei hänellä ollut tietoa Pomellin kiinnostuksesta tähän valmentajapestiin.
– Ihmettelen, ettei kukaan kertonut minulle, että Heliä kiinnosti tämä tehtävä. Mäkihypyn traditio on miesvaltainen. Lajin ajatusmaailmassa miehet voivat olla naisten valmentajina, mutta ei päinvastoin. Hyvä, että tämä asia nousee keskusteluun, sanoo Kettunen.
Tyttöjen ja poikien mäkikisoja yhdistetään jatkossa?
Hiihtoliiton suunnitelmissa on parantaa myös naismäkihypyn kilpailutoimintaa. Lauri Kettunen visioi, että tyttöjen ja naisten mäkikisoja pidettäisiin yhdessä poikien ja miesten kisojen kanssa. Junioreissa on jo nykyään enemmän tyttöhyppääjiä kuin poikia.
– Tyttö- ja naismäkihyppääjät saisivat yhteisissä kisoissa mittatikun omalle tasolleen. Se palvelisi myös valmentautumista, miettii mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen.
Heli Pomell pohtii vielä, miten oma valmennusura mäkihypyssä mahdollisesti jatkuu. Pomell oli vuosina 2014-17 Puijon Hiihtoseuran ja Siilinjärven Ponnistuksen yhteinen nuorisopäällikkö.
Pesti kuitenkin päättyi rahoituksen loppumiseen. Tällä kaudella Pomell on käynyt valmentamassa savolaisia mäkijunioreita noin kerran viikossa.
Katkera en ole, vaikka niin voisi kuvitella. Heli Pomell
Mäkihypyn päätoimisten valmentajatehtävien jäätyä haaveeksi Heli Pomell työskentelee nykyään lähihoitajana lastensuojelutehtävissä yksityisessä yrityksessä. Tammikuussa hän aloitti myös sosionomiopinnot Savonia-ammattikorkeakoulussa. Lastensuojelutyö kiinnostaa kovasti.
– Minulla on maailman paras työ, jossa osataan arvostaa. Ja mikä tärkeintä, siellä ei ole miesten töitä ja naisten töitä, vaan kaikki ovat samalla viivalla.
Nyt on vielä arvoitus, jatkuuko Pomellin jo vuonna 1991 alkanut mäkihyppyharrastus jossain muodossa ensi kaudella. Kokeneen konkarin valmennusapua on jo kysytty, mutta aika näyttää, miten into riittää.
– Katkera en ole, vaikka niin voisi kuvitella. Vihainen ja surullinen kyllä järjestelmälle ja sille, että naisena on perhanan vaikeaa olla tämän lajin miesten puuhasteluryhmissä.