Suomalaisen yhdistetyn loiston päivistä on ehtinyt vierähtää muutama vuosi. Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat viime kausien aikana väläytelleet, mutta tason vakiinnuttaminen maailman huipulla on jäänyt tekemättä. Ladulla vauhti on usein priimaa, mutta se ei ole juurikaan lohduttanut, jos mäessä on annettu liikaa tasoitusta, kuten tapana on ollut.
Mäkiosaamisen pelastajaksi pestattiin helmikuussa itävaltalainen Falko Krismayr, joka on lähtenyt palauttamaan entisen menestyslajin hohtoa uudistamalla miltei kaiken.
– Pitkään aikaan mentiin suomalaisjohdolla. Se on tullut selvästi, että jotakin on kadotettu meidän mäkivalmennuksesta, toteaa yhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen.
– Krismayrille annettiin hyvin vapaat kädet katsoa tarkasti, että mikä tässä hommassa mättää, ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisut. Kyllä tässä isoja muutoksia on tullut, oikeastaan jokaiselle osa-alueelle.
Näitä osa-alueita ovat muun muassa fysiikkaharjoittelu, varustekehitys, hyppyrimäellä valmentaminen, palautteen antaminen, ja mäen ulkopuolella tehtävä tekniikkaharjoittelu. Myös henkisen puolen valmentamisen merkitys on Kukkosen mukaan aivan eri roolissa nyt.
– Halutaan rohkeasti sekoittaa pakkaa, sillä me halutaan voittaa ja tavoitella olympiakultamitalia. Uskon, että tämä on se oikea tie. Tuntuu, että meillä on oikea mies puikoissa, Kukkonen sanoo luottavaisena.
Henkinen puoli isoin kehityskohde
Alkuun Krismayrin ja yhdistetyn miesten kommunikaatio hoidettiin etäyhteyksillä, mutta kesäkuusta lähtien itävaltalainen on ollut normaalisti maajoukkueen mukana.
Suomeen tykästynyt Krismayr on viihtynyt joukkueen kanssa hyvin. Valmentaja on päässyt kiinni maajoukkueen jäsenten huumorintajuun, minkä ansiosta hänen on ollut helppoa myös tutustua urheilijoihin.
Maajoukkuemiehet ovat suhtautuneet avoimesti Krismayrin tuomiin tekniikkauudistuksiin ja uusiin ärsykkeisiin mäkitreenissä. Kaikista isoin kehityskohta on kuitenkin ollut korvien välissä.
– Pitää todella uskoa isoon tavoitteeseen. Minulle valmentajana se on ainoastaan kultamitali. Sitä kohti kun tehdään töitä, rima pitää asettaa sen tavoitteen mukaisesti korkealle myös jokaisessa harjoituksessa. Olemme menneet siinä eteenpäin, mutta vielä yksi askel pitää sen saralla ottaa, Krismayr kertoo.
Puolentoista kuukauden päästä alkavalle kaudelle Krismayr ei halua ladata liikaa odotuksia, sillä odotukset tuovat usein mukanaan isoja pettymyksiä ja valtavia paineita.
– Odotan, että näytämme kaudella sen mihin pystymme. Teemme töitä pitkäjänteisesti sen eteen, että jossain vaiheessa voitamme jotakin. En kuitenkaan odota sitä.
“Ikinä en ole näin ammattimaisesti mäkihyppyä harjoitellut”
Keväällä polven tähystysleikkauksessa käynyt Eero Hirvonen puhuu innostuneena Krismayrin luomista uusista harjoituskonsepteista.
– Olen itse pitänyt tärkeimpänä, että se harjoittelu on järjestelmällistä. Jokainen asia mitä harjoitellaan perustellaan. Tiedetään mitä haetaan ja keskitytään asiaan kunnolla, Hirvonen avaa.
– En varmasti ikinä ole näin ammattimaisesti mäkihyppyä harjoitellut. Olen tykännyt. Kun urheilija luottaa siihen mitä harjoitellaan, niin se näkyy myös tekemisen motivaatiossa ja tuloksessa.
Hirvosen mukaan tekniikkaan on panostettu paljon ja kehitystä on tullut. Mäkiasentoa rakennetaan eri tavalla kuin ennen.
– Se ei välttämättä ulospäin näy, miten jännitetään lihaksia ja miten sen perustaa. Se on varmasti itselle ollut se tärkein asia mikä on helpottanut koko suoritusta.
– Yksittäisten asioiden lisäksi sellainen kokonaisvaltaisuus, että viedään se hyppäämisen ajattelu myös muualle kuin sinne hyppyrimäkeen. Pidetään se koko ajan mielessä ja ollaan sitä kautta koko ajan valmiina siihen hyppäämiseen. Pystytään kehittämään mäkitekniikkaa myös mäen ulkopuolella.
Fysiikkatuloksissa kehitystä
Ilkka Herola oli viime kaudella Suomen selkeä ykkösnimi. Maalmancupissa irtosi keväällä kaksi kolmossijaa. Kokonaiskilpailussa hän oli kahdeksas. Krismayrin mukaantulo on myös Herolan mukaan tuonut maajoukkueeseen tervetulleita uusia tuulia.
– Hän on ottanut homman haltuun kokonaisvaltaisesti. Hyppypuolelle on tullut tarkempaa fokusta koko joukkueen osalta, Herola sanoo.
– Sisällöllisesti on tullut jotakin variaatiota fysiikkapuolen harjoituksiin, mutta minun kohdallani ei rytmitykseen tai kokonaisprosessiin ole hirveästi tarvinnut puuttua. Tuntuu siltä, että on saanut lisää juttuja kaivettua itselleni, ilman että on tarvinnut hajottaa mitään siitä vanhasta, Herola kertoo.
Saliharjoituksiin on Herolan mukaan tuotu reilusti lisää vaihtelua. Liikkeitä on monipuolistettu ja treeniohjelmaa vaihdetaan muutaman viikon välein.
– Kokonaiskuvassa joukkueen sisällä fysiikkatulokset on parantunut ja yleisilme myös, kun harjoittelu on johdonmukaistunut. Tuloksellisesti nähdään sitten talvella, minkälaista se meininki on.
Uusi kausi alkaa marraskuun lopussa Rukalla. Herola lähtee hakemaan jatkoa viime kevään onnistumisille.
– Omalta osaltani toivon, että pystyisin vetämään sillä tasolla millä mäkiosuuksilla olen parhaimmillaan pystynyt olemaan, se riittäisi jo pitkälle.
Lue myös:
Rukan maailmancupeihin ei päästetä yleisöä – kisajärjestäjille kymmenien tuhansien tappiot