Suomen Hiihtoliitto on ryhtynyt poikkeuksellisiin toimiin, että Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS ottaisi paremmin huomioon urheilijoiden tasapuolisen kohtelun mäkihypyn varustekontrollissa.
Kauden alussa yhdistetyn puolelta lähti liikkeelle hyppypukukohu, joka syntyi, kun tiettyjen maiden mäkihyppääjillä oli selvästi isommat hyppypuvut kuin toisilla. Isompi hyppypuku haarojen välissä takaa isomman kantoalustan, joka siivittää mäessä pidemmälle.
– Tämä kohu on oire siitä, että FISin varustekontrolli ei ole sen mukainen, mitä pitäisi nyky-yhteiskunnassa edellyttää, sanoo Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen Yle Urheilulle.
Suomen Hiihtoliitossa tilanteeseen halutaan muutosta ensi kaudelle, olympiavuoteen. Hiihtoliitto on saanut auttavaa kättä Suomen urheilun eettiseltä keskukselta (SUEK), että FIS reagoisi asiaan. Myös apua Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnalta on kartoitettu, Kettunen kertoo.
Kettusen mukaan asiaa on kehitelty ja viety eteenpäin Hiihtoliiton toimitusjohtajan Ismo Hämäläisen ja yhdistetyn päävalmentajan Petter Kukkosen kanssa.
– Mittausjärjestelmä ei käsityksemme mukaan toteuta urheilijoiden oikeusturvaa. Hyppypuvut ja niiden mittaaminen vaikuttavat niin merkittävästi lopputulokseen. Mittausprosessi tulisi olla yleisesti hyväksyttävissä ja tasapuoliseksi koettu järjestelmä, Kettunen sanoo.
Kettunen viittaa suurimmaksi ongelmakohdaksi yhdistetyn kilpailijoille ja mäkihyppääjille tehtävän jalkojen mittaustestin. Jokaiselta yhdistetyn urheilijalta otetaan ennen kauden alkua haaramitta, eli etäisyys lattiasta haaroihin. Tämä mittaus tapahtuu siten, että urheilija asettuu mittauslaitteeseen paljain jaloin pelkät alushousut jalassaan. Testi tehdään kerran vuodessa tai harvemmin, ja hyppääjille asetetaan tulosten pohjalta hyppypuvun koko.
Kettunen kertoo, että mittaustilanne on alkeellinen, eikä se ole tätä päivää. Testitilanteessa paikalla ovat mittaaja, urheilija ja valmentaja. Kettusen mukaan testitilanteessa urheilijan valmentaja kirjaa ylös mittaajan tuloksen.
Suomen yhdistetyn päävalmentaja Kukkonen on myöntänyt ainoana päävalmentajana, että pukuihin on tungettu pesusieniä ja tiskirättejä mittaajien huijaamiseksi muissa testeissä kauden aikana. Norjalaiset tuomitsivat huijauksen.
Pesusienet ja tiskirätit ovat kuitenkin Kettusen mielestä tässä tapauksessa pieni ongelma. Hänen mukaansa kerran vuodessa tehtävässä mittaamistilanteessa on suurempia aukkoja, joita urheilijat voivat käyttää hyödykseen.
– Asian merkittävyyteen nähden prosessissa on liian paljon paikkoja inhimilliselle virheelle, jotka asianmukaisesti järjestettynä olisi helppo eliminoida, Kettunen sanoo.
Kettunen korostaa, että Hiihtoliitolla ei ole todisteita muiden maiden huijauksesta mittaustilanteessa.
– Mutta Pihtiputaan mummokin näkee, että hyppypuvuissa on eroja.
Urheilijasopimuksissa kohtia, jotka eivät toteudu
Kettusen mukaan SUEK on tarjonnut apua Hiihtoliitolle, että mäkihypystä saataisiin tasapuolista.
Hiihtoliitto ei ole vielä tehnyt asiasta valitusta FISiin.
– Emme ole valittaneet, koska ei ole prosessia, miten urheilijat ja valmentajat voivat ilmaista tyytymättömyyttään FISissä. Siellä ei ole neutraalia tahoa, joka tutkisi tätä. Nyt saamme tähän apua muilta.
Kettunen epäilee, että urheilijasopimuksessa on todennäköisesti pykäliä, joita FIS ei toteuta mäkihypyssä, kun hyppypukuja mitataan. Kettusen mielestä FISin mittaustoimet ovat ristiriidassa Euroopan unionin kilpailulainsäädännön kanssa.
– Huippu-urheilu tulkitaan ammatinharjoittamiseksi. EU:n alueella peruslähtökohta on taata perustoimijoille tasapuoliset olosuhteet toimia. Tätä me katsomme parhaillaan. Tasapuolisuuden takaamiseksi tarvitaan ammattimaisempi prosessi kuin nyt on, Kettunen alleviivaa.
– Haluamme sellaiset perusteet, että voimme edistää urheilijoiden asemaa. Niin, että ei tarvitse osoitella ketään sormella. Kansainväliset sopimukset pitävät sisällään sen, että tuloksia ei voi manipuloida.
"Mittaaja ei katso, ovatko polvet suorana"
FISin varustekomitean suomalaisjäsen Mikko Virmavirta on samaa mieltä hyppypukujen mittauksen tehottomuudesta.
– Jalkojen mittaaminen kauden alussa ei toimi ollenkaan. Jos kerron työkavereilleni, miten FIS tekee mittauksen, he nauravat. Se on ihan täysin amatöörimäistä, sanoo Virmavirta, joka toimii liikuntabiologian yliopistotutkijana.
Virmavirran mukaan tänä syksynä pinnalle nousseessa tilanteessa ei ole mitään uutta.
Virmavirta kritisoi voimakkain sanoin haarojenmittauslaitetta. Hän kertoo, että ei vakuuttunut lainkaan, kun uusi haarojenmittauslaite otettiin käyttöön vuonna 2015.
Virmavirran mukaan urheilijat voivat mennä kyykkyyn, kun pituutta mitataan. Tällä tavalla urheilijoiden pituus on papereissa todellista lyhyempi, mikä auttaa heitä saamaan paremman hyppypuvun.
– Mittaaja ei havainnut, jos urheilija oli haara-asennossa. Jotkut hyppääjät lyhenivät siinä uudessa pituusmittauksessa seitsemän senttiä edelliseen vuoteen verrattuna. Se oli jo heti selvä merkki, että tästä ei nyt ei tule yhtään mitään.
– Mittaaja ei katso, ovatko polvet suorana. Ne mittaajat ovat ihan toivottomia. Se on epäluotettava mittaussysteemi.
Lue myös:
Virmavirta ei pysty vahvistamaan Kettusen väitettä, jonka mukaan mittaushuoneessa valmentaja kirjaa mittaustuloksen. Virmavirta kuitenkin haluaisi, että nykyinen mittaustapa otettaisiin pois käytöstä.
– Haaramitalla mitataan myös pituus. Näillä ei pitäisi olla toistensa kanssa mitään tekemistä. Pituus pitäisi mitata normaalilla tavalla niin kuin koulussa.
Miksi asialle ei tehdä mitään?
– No sanopa se. Olen tämän kanssa taistellut varustekomiteassa. Tämänkin asian olen hävinnyt äänin 1–10. Kun asiasta äänestetään varustekomiteassa, kaikki sanovat, että asiat ovat hyvin. Näin sanovat norjalaiset, saksalaiset ja slovenialaiset, jotka ovat lajin huipulla.
– Olen ollut kauan varustekomiteassa. Olen kyllästynyt, koska ei siellä pysty tekemään mitään. Asiaan saataisiin muutos, jos mittaushenkilöstö saataisiin vaihdettua totaalisesti, Virmavirta sanoo.
Virmavirran mukaan hyppypukuongelma saataisiin ratkaistua.
– Kaiken pitäisi lähteä siitä, että pukumateriaalia kehitettäisiin joustavammaksi, eikä puvun kokoa tarvitsisi mitata. Näin haaroissa ei olisi ylimääräistä. Sen pitäisi olla vähän niin kuin sellainen puku, mitä alppihiihtäjät käyttävät.
Virmavirta painottaa, että pukukikkailu vaikuttaa oleellisesti vain silloin, kun kärkisijoista taistellaan.
Neutraali toimija tarvitaan
FISin mäkikomitean puheenjohtajana toimii Mika Kojonkoski. Virmavirta kertoo, että he ovat keskustelleet asiasta.
– Sanoin Mikalle, että olet sellaisessa paikassa, josta muutos lähtee. Mika totesi saman toivottomuuden kuin minäkin, että (FISin) porukkaan on vaikea saada mitään asiaa läpi. Mielestäni Kojonkosken pitäisi tehdä enemmän, Virmavirta sanoo.
Kojonkoski ei ole vastannut Yle Urheilun haastattelupyyntöön aiheesta.
Virmavirta toivoo Kettusen tavoin samanlaista neutraalia toimijaa, joka olisi mukana mittaustilanteessa.
– Tämä ei ratkea ennen kuin mittaustilanteeseen tulee ulkopuoliset henkilöt, joilla ei ole siteitä joukkueisiin. Eihän Guntram Krausilla (yhdistetyn varustepuolen päällikkö) ja Sepp Gratzerillakaan (FISin mäkipukujen tarkastaja mäkihypyssä) välttämättä ole, mutta he ovat niin kauan olleet FISin sisäpiirissä.
Virmavirran mukaan asiaan pystyy parhaiten vaikuttamaan FISin kevätkokouksessa.
– Ei asia hoidu sillä, että Hiihtoliitto lähettää kirjelmän FISiin. Se on kuin ampuisi omaan jalkaansa. Pitäisi saada asia menemään niin sanotusti yläkautta, Virmavirta linjaa.
"Emme halua lähteä vääntämään kättä"
Hiihtoliiton Lauri Kettusen mukaan suunnitelmissa on, että asia etenisi nopeasti. Hiihtoliitto pyrkii parhaillaan keräämään tarpeeksi materiaalia FISin kevätkokousta varten.
– Teemme talven aikana esityksen FISille, miksi mittausjärjestelmässä ei toteudu urheilijan oikeusturva.
Kettunen painottaa, ettei Hiihtoliitto ole ajamassa FISiä käräjille.
– Olen jo siinä iässä ja nähnyt sen, että jos olemme kovasti asioista eri mieltä, keskustelu jää siihen eikä johda rakentavaan lopputulokseen. Lähtökohta pitää olla se, että mietimme toimenpiteitä, joilla voimme aidosti vaikuttaa asioihin. Eli haemme eri puolilta perusteita.
– Emme halua lähteä vääntämään kättä. Siksi tarvitsemme toisenlaisen lähestymisen.
Kettunen uskoo, että lopulta kaikki maat haluavat samanlaista kohtelua mäkihypyssä.
– Oletan, että kun oikein kysytään, niin jokainen maa asettuu sille kannalle, että välineet ratkaisevat mahdollisemman vähän.
Yhdistetyn varustepuolen päällikkö Guntram Kraus ei ole vastannut Yle Urheilun useisiin haastattelupyyntöihin.
Korjattu juttua 9.12.2020 klo 19.45 : Hiihtoliitto ei ole vielä aloittanut tekemään konsultointia Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, kuten jutussa aiemmin mainittiin, vaan asia on vielä suunnittelun ja kartoittamisen tasolla.
Lue myös: