Perjantain jääkiekon SM-liigaotteluita seurataan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella kello 18.02 alkaen.
Pelaaja syöttää kiekon makuuhuoneesta olohuoneen läpi. Toinen pelaaja ottaa kiekon vastaan kodinhoitohuoneessa ja jatkaa sen pikavauhdilla keittiöön, jossa kolmas pelaaja nappaa kiekon haltuunsa ja ampuu sen suoraan toiseen makuuhuoneeseen.
Kuopiolainen paritalo näyttää ulkoa päin täysin normaalilta. Mutta sisäpuolelta vain toinen puoli kokonaisuudesta on tavanomainen. Siinä asuu Marko Ahosilta perheineen.
Tiuhaan vaihtuvat seinänaapurit ovat sitten oma lukunsa. Ääntä asunnossa pitävät useimmiten jääkiekkoilijat. Ammattilaiset ja sellaisiksi aikovat. Sisustuskin on varsin persoonallinen. Väliseiniä ei ole. Muovit suojaavat ovia ja ikkunoita.
– Eikä ole parkettia, vaan synteettinen jää, Ahosilta kertoo.
On monen sattuman summa, että Kallaveden liepeillä sijaitsevassa paritalon puolikkaassa ovat harjoitelleet useat huippujääkiekkoilijat, muun muassa Patrik Laine.
Kaikki alkoi noin kuusi vuotta sitten, kun Ahosillan oma poika halusi aloittaa jääkiekon harrastamisen.
– Hän oli vähän myöhässä ikäluokkansa pojista, joten piti keksiä jotain. Eihän entisen kiekkoilijan poika nyt voisi toisten jalkoihin jäädä, hän naurahtaa.
Ahosilta tunnettiin pelaajana tulisesta rannelaukauksestaan ja kovista syötöistään. Nuo ominaisuudet hän halusi halusi opettaa jälkikasvulleen. Ahosilta kehitteli pojalleen erilaisia harjoitteita, joilla laukausta ja syöttöjä treenataan. Mukaan tuli nopeasti muitakin lähiseudun lapsia, jotka innostuivat touhusta välittömästi.
– Huomasin, että nehän tykkäävät tästä – ja kehittyvät! Siitä tuli se kipinä. Mietin, että miten tätä hommaa voisi viedä eteenpäin, hän kertoo.
Samaan aikaan Ahosillalla oli taloprojekti viritteillä.
– Yhden treeneissäni mukana olleen pojan ukki tuli kertomaan, että hänellä on tontti. No, se tontti oli sen verran laaja, että päätettiin tehdä paritalo. Ja sitten se toinen puoli talosta osoittautui tähän hankkeeseen sopivaksi.
Paritalon puolikkaasta tehtiin jättikokoinen yksiö. Jääkiekkoilijoiden treenikeskus.
Oma tunne ei riitä, tarvitaan faktaa
Ahosillan mielessä oli alusta asti pyörinyt sama kysymys.
– Kuinka opettaa jääkiekkoilijalle laukomista niin, että oppi olisi mahdollisimman havainnollistavaa. Se suoritus pitäisi voida näyttää. Ja mitata tarkasti, numeroilla. Taidon opettaminen on todella haastavaa, jos se tehdään vain kertomalla ja tunteen pohjalta, Ahosilta sanoo.
Suorituksen tallentamiseen ja mittaamiseen tarvittiin tietysti sopivia laitteita. Ja niiden hankkimiseen ja kehittämiseen rahaa.
– Omaa rahaa tähän on kyllä palanut. Jos joskus aiemmin säästyi jotain talteen, niin tähän projektiin se on mennyt, Ahosilta naurahtaa.
Hän löysi lopulta rahoittajat, jotka auttoivat luomaan vaadittavan älyjärjestelmän. Ilman ulkopuolista rahaa homma olisi tyssännyt nopeasti.
– Hyviä sattumuksia on tässäkin ollut. Ensin eräs rautakaupan omistaja halusi lähteä rahallisesti mukaan. Sitten mukaan tuli ELY-keskus, jonka tuki mahdollisti laitteiston kehittämisen. Valtavan suuri kiitos siitä, Ahosilta sanoo.
Bestshot-konsepti koostuu maali-, syöttö- ja laukaisuporteista, sekä suurnopeuskamerasta. Niillä mitataan laukausten ja syöttöjen kovuutta, tarkkuutta ja laatua.
– Liike on otettu urheilijalta tässä laitteessa pois. Voimalautojen päältä syötetään ja lauotaan. Kaikki palaute tulee heti taululle numeroina ja sitten kuvana, jota pelaaja ja valmentaja voivat yhdessä tulkita. Peliseurantaelementit kertovat vielä lisää siitä, mitä kaikkea suorituksessa tapahtuu, Ahosilta selittää.
Kiekkoilija pystyy jokaisen suorituksensa jälkeen muokkaamaan tekemistään paremmaksi. Pienimmätkin asiat pystytään käymään tarkasti läpi. Laitteistoa käytetään myös jääharjoituksissa.
Kuinka paljon jääkiekkoilija voi tämän konseptin avulla parantaa laukaus- ja syöttötaitojaan?
– Väitän, että jopa toistakymmentä prosenttia. Se on realistinen vuoden progressio, jonka jopa huippupelaaja voi saada tämän avulla, Ahosilta sanoo.
Jääkiekkomailat ovat kehittyneet huimasti viime vuosien aikana. Pelaajien laukaus- ja syöttötaito ei ole kehittynyt samassa tahdissa.
– Mailat ovat nykyään jo niin teknisiä välineitä, että urheilija tarvitsee mailan kaiken potentiaalin hyödyntämiseen tällaisia teknisiä apuvälineitä. Oma tunne ei enää riitä, tarvitaan faktaa tueksi, Ahosilta kertoo.
“Näyttää pirun hyvältä”
Kuopiolaisen paritalon puolikas ei ole ainoa paikka, jossa Ahosillan konsepti auttaa kiekkoilijoita parantamaan laukaus- ja syöttötaitoja. Turun Palloseura on yksi Ahosillan asiakkaista. Turkuhallin lähellä olevaan kuivaharjoittelukeskukseen on rakennettu tarvittavat tilat laitteiston käyttämiseen.
TPS:n pelaajat vaikuttavat tyytyväisiltä.
– Viime vuoden kesällä aloitettiin treenaaminen tämän kanssa. Koskaan ennen ei mitään otettu videolle, mutta nyt näkee, mitä kaikkea siinä tapahtuu ja mitä pitää parantaa. Todella tärkeä juttu mun mielestä, TPS:n Aarne Intonen sanoo.
– Oma laukaus on parantunut monta kymmentä kilometriä tunnissa. Ja laukauksesta on tullut vaivattomampi. Jäällä on paljon helpompaa laukoa, Intosen seurakaveri Eetu Liukas kertoo.
– Hyvä laite tämä on. Olen tykännut. Aika usein tämä menee kisaamiseksi siitä, kuka laukoo kovimmin, Juuso Pärssinen naurahtaa.
Ahosilta myhäilee tyytyväisenä kuullessaan kiekkoilijoiden palautteita. Kaikki alkoi oman pojan laukaustreenien suunnittelusta. Ja nyt sen kehitystyön hedelmistä hyötyvät jo eliittitason kiekkoilijat, kuten Laine ja Aleksander Barkov.
Töitä konseptin kaupallistamisessa kuitenkin riittää. Ahosilta odottaa, että 2–4 vuoden sisällä hän voisi puhua tuottavasta liiketoiminnasta.
– Näyttää pirun hyvältä, vaikka korona on ollut kirous, kun seurat ovat pahassa jamassa. Muutaman seuran kanssa ollaan jouduttu siirtämään yhteistä projektia. Nyt on kaupallistamisen ensimmäinen vuosi menossa. Parissa vuodessa saadaan Suomessa konseptoitua laitteisto, sitten lähdetään katsastamaan ulkomaita, hän suunnittelee.
Ahosillan tukikohta on kuitenkin tiiviisti Kuopiossa. Paritalon puolikkaassa syötöt napsuvat lapoihin, maaliverkko heiluu, tolpat kolisevat, kamerat kuvaavat ja portit mittaavat.
Entäs sitten, jos 135 kilometriä tunnissa lähtevä rannelaukaus mäjähtääkin talon seinään. Kestävätkö paikat?
– Seinät on tietysti suojattu, mutta materiaalit on kaiken varalta suunniteltu tähän tarkoitukseen. Kevytsoraharkko ei kelvannut, sillä se murenee, jos siihen laukoo kiekon. Valitsimme seinämateriaaliksi kahi-tiilen, joka kestää kovemmatkin laukaukset.
Lue myös:
Roope Hintz on koko NHL:n ykkönen yllättävässä tilastossa – tässä ovat taalaliigan halvimmat tähdet