Harva suomalaispelaaja on pystynyt NHL-tasolla muokkaamaan pelaajaprofiiliaan merkittävällä tavalla. Nykypelaajista suurimman muutoksen on tehnyt Montrealin Joel Armia, jonka Buffalo varasi aikanaan NHL:ään nimenomaan maalintekijänä, mutta joka sittemmin on profiloitunut erinomaisen monikäyttöiseksi laitahyökkääjäksi alivoimavastuita myöten.
Porin Ässissä ja Montreal Canadiensissa nähty Armia on kuin kaksi eri pelaajaa.
Jotakin saman suuntaista on meneillään Nashvillessa Eeli Tolvasen kanssa, jos kohta vihtiläishyökkääjä onkin vasta NHL-polkunsa alkumetreillä. Tolvasella on vielä matkaa Armian tasolle kokonaisvaltaisuudessa, ja toki pelaajat ovat myös fyysiseltä olemukseltaan erilaisia, mutta peliään on Tolvanenkin joutunut jo kahden vuoden aikana muokkaamaan.
Pari vuotta sitten Jokereissa, ja oikeastaan vielä viime kaudella NHL:ssäkin, Tolvanen eli maaleistaan ja niidenkin suhteen lähinnä ylivoimapelistä. Menneellä kaudella Tolvanen pelasi Nashvillessa 40 ottelua, joissa teki tehot 11+11. Maaleista 6 ja pisteistä 12 syntyi ylivoimapelissä.
– Ei minulla viime vuonna kauheasti viidellä viittä vastaan maalipaikkoja ollut. Ylivoima edellä menin, mitä pisteiden tekemiseen tuli, Tolvanen muistelee Yle Urheilun haastattelussa.
Valmentajalta luottoa kuivan kauden aikanakin
Harva pelaaja kuitenkaan elää NHL:ssä puhtaasti maaleja tekemällä. Tolvasella on erinomainen laukaus ja hyvät hyökkääjän vaistot, mutta NHL-tasolla tämä ei ole ykköskorin maalipyssy. Pöytään olisi pystyttävä tuomaan muutakin kuin maalit, jos vastuuta mielii saada ottelun ratkaisuhetkillä.
Etenkin John Hynesin luotsaamassa Nashvillessa tämä korostuu.
– Valmentaja on tehnyt alusta asti selväksi, että hänelle on aivan sama, mikä sinun palkka tai nimi on. Jos työnteko ei maistu, et pelaa. Työmoraalin täytyy olla kovaa luokkaa ja sen joka jätkä on nyt ostanut täällä, Tolvanen sanoo.
Tolvasen kokonaisvaltainen pelaaminen otti askeleita jo menneellä kaudella, mutta kehittyneet fysiikkatasot ja arkirealismin ymmärtäminen ovat nostaneet suomalaislaiturin pelin uudelle tasolle kuluvana syksynä. Tolvanen haluaa ja tältä edelleen odotetaan maalejakin, mutta 23 ottelun mittaisen kuivan jakson aikana loka-joulukuulla hän osoitti kypsyytensä NHL-tasolla.
Vaikka tehoja ei tullut, Tolvanen pelasi hyvin. Tolvanen teki töitä, karvasi, riisti ja laukoi ahkerasti ottelusta toiseen ja mikä tärkeintä, omiin tämä ei vuotanut. Tolvanen on pelannut kuluvalla kaudella 28 ottelua ja ollut tehotilastossa miinuksella ainoastaan neljässä ottelussa.
Tolvasen aikana Nashvillen maaliero viidellä viittä vastaan on tyly 14–5. Lukema on koko joukkueen paras.
– Pystyn tällä hetkellä olemaan luotettavampi kaikilla osa-alueilla. Saan sitä kautta vastuuta. Nyt ei tarvitse enää istua viimeisen viiden minuutin aikana penkillä, kun puolustetaan maalin johtoa. Sain kesällä taas voimatasoja ylös ja kyllä sen huomaa esimerkiksi kamppailu- ja karvauspelaamisessa. Voitan niitä nyt enemmän kuin häviän.
Jotakin valmennuksen luottamuksesta Tolvaseen kertoo sekin, että tämä on pelannut paljon ketjukavereidensa Ryan Johansenin ja Luke Kuninin kanssa vastustajan kärkiketjuja vastaan.
– Ketjun peli on ollut todella hyvää. Peluutuksen kautta on jouduttu puolustamaan paljon, mutta hyökkäys on ollut meille parasta puolustamista. On saatu paljon pidettyä kiekkoa vastustajan alueella.
Paikoille karvauspelin kautta
Eikä Tolvasella rehellisyyden nimissä maalipaikoista pulaa ollut kuivan kauden aikanakaan. Vielä viime kaudella pitkälti ylivoimapelistä elänyt Tolvanen adjuntantteineen on luonut paljon maalipaikkoja riistoista ja hyökkäysalueen käännöistä. Myös Tolvanen pystyy aiempaa voimakkaamman kamppailemisen kautta riistoihin aiempaa useammin.
Nashvillessa vain tulikuumalle Matt Duchenelle (93) on kirjattu Tolvasta (63) enemmän maalipaikkoja viidellä viittä vastaan. Kun menneellä kaudella Tolvanen laukoi noin puolitoista kertaa ottelussa, nyt lukema hipoo kolmea.
– Karvauspelaamisen kautta olen päässyt nyt paljon paikoille, se on toiminut tänä vuonna hyvin. Riistoista ne paikat tulee nykyään. Itse olen koko ajan laukaisuvalmiudessa, ja kun nopeasti peliä käännetään, niin siitä niitä laukauksia on tullut. Onhan se riiston jälkeen helpompaa hyökätä kahta kuin viittä vastaan.
Myös henkiselle puolelle kokonaisvaltaisen pelin kehittyminen toi turvaa silloin, kun maaleja ei syntynyt lähes kahteen kuukauteen.
– Joutuihan sitä välillä itselleen hokemaan, että kyllä se sieltä ajan kanssa tulee, mutta en minä sitä niin hirveästi miettinyt. Muuten pelaaminen oli hyvää ja valmentajiltakin viesti oli, että kokonaisvaltaisesti pelaan korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen.
Lopulta Tolvanen sai hanat auki ja iski menneellä viikolla maalin kolmessa ottelussa peräjälkeen. Nyt kauden maalisaldo näyttää viittä. Huomionarvoista lisäksi on, että Tolvanen teki menneellä kaudella ainoastaan viisi osumaa tasaviisikoin, kun niitä nyt on kasassa jo joulukuussa neljä.
– Kyllähän siinä apina lähti selästä.
Mikael Granlund paras mahdollinen esimerkki
Yhtä kaikki Eeli Tolvanen on tänä päivänä jo aika erilainen pelaaja kuin NHL-varauksen aikaan – tai ainakin kehittämässä itsestään monipuolisempaa ja luotettavampaa. Jos Nashville varasikin aikanaan maalintekijän ja ylivoimapeliin täsmäaseen, niin lopulta se saattaa saada Eeli Tolvaselta paljon enemmän.
Toisaalta se lienee samaan aikaan elinehto Tolvasen pitkän NHL-uran haaveille.
– Olen oppinut arvostamaan pieniä asioita. Jos maaleja ei tule, jotakin täytyy pystyä tekemään. Granlundin Mikaelia on kiva katsella, miten hän painaa hommia ja on meidän paras yli- ja alivoimapelaajamme ja muutenkin kokonaisvaltaisin hyökkääjä. Hänestä on hyvä ottaa mallia. Työnteon kautta kaikki hyvä tulee, Tolvanen toteaa.
– Oli se sitten kiekonriisto tai laukauksen blokkaus, niin niistä saa itselle hyvää fiilistä. Ennen nautin vain maaleista, mutta nyt osaa arvostaa pieniä asioita paljon enemmän.
Matkaa ja hommia Nashvillen nuoremmalla suomalaistähdellä riittää edelleen, mutta Tolvanen on oikealla tiellä ja jos hän jatkaa Mikael Granlundilta oppimista, hänellä on edessään hyvä NHL-tulevaisuus.
Lue lisää:
Patrik Laine kertoi isänsä kuolemasta – "Menetin parhaan ystäväni"
Olisiko tässä oiva lisä Leijonien olympiajoukkueeseen? Niko Mikkola nollaa NHL-seurojen kärkivitjoja