Suomi Kuuba klo 16.30 TV2:ssa ja Yle Areenassa sekä klo 16.50 Yle Puheessa.
Kun kävin koulua 1–4 luokilla, niin liikuntatunnit painottuivat hiihtoon, yleisurheiluun, voimisteluun ja rastipolkutoimintaan. Seuraavaksi siirryin toiseen kouluun luokille 5–6. Siellä ryhdyttiin pelaamaan palloa. Jotta välituntien minuutit saatiin maksimoitua, niin oppitunnillakin oli lupa olla luistimet jalassa, jos löytyi teräsuojat. Ei kulunut aikaa varusteiden vaihtoon.
Tämä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun muutos heijastuu tämän päivän suomalaiseen huippu-urheiluun. Vuosikymmeniä sitten ajateltiin, että olemme hyviä yksilöurheilussa, emmekä koskaan pärjää joukkuelajeissa. Vielä 2000-luvulle asti Suomella riitti mäkihyppääjiä, keihäänheittäjiä ja jopa kuulantyöntäjiä taistelemaan edustuspaikoista. Nykyään iloitaan, jos saadaan kiintiö täyteen tai edes muutama urheilija mukaan.
Joukkuelajeista sittenkin menestystä
Utopistiselta tuntunut ajatus pallopeleissä pärjäämisestä on sittenkin käynyt toteen. Mitaleita, jopa mestaruuksia rupesi lohkeamaan maailmalla pieninä pidetyistä urheilumuodoista: jääpallosta, ringettestä, jääkiekosta ja salibandysta. Nyttemmin menestystä on irronnut laajalle levinneistä lentopallosta ja koripallosta. Myös jalkapallossa ja käsipallossa pilkistää lupaavasti. Yhdessä tekemistä edustavat myös muodostelmaluistelu, joukkuevoimistelu ja cheerleading.
Tälläkin viikolla suomalaisjoukkueet ovat hyvin esillä monissa eri urheilumuodoissa. Lentopallossa pelataan MM-kisoja ja Suomi saa kohdata aikuisten lopputurnauksessa hallitsevat maailmanmestarin Puolan, Aasian mestarin Iranin, meritoituneen Bulgarian, eksoottisen Puerto Ricon ja salaperäisen urheilujättiläisen Kuuban. Ei todellakaan tarvitse palloilla pelkästään naapurimaiden Ruotsin, Norjan tai Viron kanssa.
Vuosikymmenten takainen muutos heijastuu
Moni kysyy, miksi yksilölajeissa ei enää pärjätä niin hyvin kuin ennen? Syitä voi olla muitakin. Painissa ennen riitti, että kukisti yhden neuvostoliittolainen per painoluokka. Nykyään painija saa vääntää omassa sarjassa suurin piirtein 15 "neuvostoliittolaisen" kanssa. Olennaista kuitenkin on se, että viiden miljoonan asukkaan Suomesta urheilun lahjakkuuksia ei riitä huipputasolla kaikille urheilun osa-alueille.
Ennen ei korjattu satoa joukkuelajeissa, koska tenaville opetettiin yksilöurheilua. Sitten, 1980-luvun alussa nuoret ryhtyivät urheilemaan porukalla. Muutoksella on vaikutuksensa tämänkin päivän huippu-urheiluun ja myös ruohonjuuritason toimintaan. On helpompaa hikoilla kavereiden rinnalla kuin painua itsekseen radalle tai metsään harjoittelemaan.
Joukkuelajien nousu heijastuu myös suomalaisyleisön käyttäytymiseen. Massat liikkuvat pallopelien perässä maailmalle. Yksilöurheilun on huomattavasti työläämpää saada fanit mukaan eri lajien arvokisoihin suomalaisia tukemaan ja kannustamaan.
Toistaiseksi ei yllätyksiä
Torstaina MM-lentopallossa pelattiin kahdeksan ottelua ilman yllätyksiä. Huippumatseissa Italia löi Belgian 3–0, Iran kukisti Bulgarian 3–1 ja Brasilia Ranskan 3–2. Kaikkiaan pelit ovat toistaiseksi sujuneet ilman jättipaukkuja.
Perjantaina ohjelmassa on kahdeksan kamppailua. Viiteen voi helposti veikata voittajan. Kotijoukkueet ovat vahvoja otteluissa Australia – Kamerun, Ranska – Egypti, Bulgaria – Puerto Rico. Argentiina – Dominikaaninen Tasavalta, ja Venäjä – Tunisia.
Kolme peliä on vaikeammin arvattavia: Kiina – Hollanti, Japani – Slovenia sekä Kuuba – Suomi. Suomen lentopallolle alkuillan peli tarjoaa mahdollisuuden pysyä maailmanvalioiden joukossa jatkossakin. Jälleen avautuu tilaisuus osoittaa monellakin sektorilla Suomen muuttuneen vuosikymmenten saatossa yksilöurheilun jättiläisestä joukkuelajien menestysmaaksi.
Suomi Kuuba klo 16.30 TV2:ssa ja Yle Areenassa sekä klo 16.50 Yle Puheessa.
Lue myös:
Hannu Lammikon torstai: Huomenna on maailman tärkein päivä
Asiantuntijat vaativat juonikkuutta: "Suomen pitää olla yllätyksellinen"
Toistuuko neljän vuoden takainen hurmos? Näin seuraat Suomen lentismiesten MM-pelejä Ylen kanavilla