Julia Kykkäsen harjoitussuunnitelmat muuttuivat heinäkuun alussa Vuokatissa. Leirin toinen hyppy oli kohtalokas, sillä vauhtimäen ladulle oli kertynyt vesipatja, ja Julia mätkähti Vuokatin hyppyrimäen alastulorinteeseen vatsalleen.
– Keulalla oli liikaa vettä. Sitä voi verrata, kun autolla ajaa isoon vesipatsaaseen, että se tuntuu siltä kuin tulisi seinään. Siinä vaiheessa ei paljon tehdä, yritetään vaan jollakin lailla pelastaa hyppy, Julia Kykkänen muistelee tapahtunutta Yle Urheilulle.
Suomalaishyppääjän pelasti pahemmilta vammoilta pitkä kokemus, mutta käsi vaurioitui pahoin, sillä rystyset lähtivät sijoiltaan ja osa kämmenluuta meni pirstaleiksi.
– Kajaanissa rystysiä yritettiin vetää kolme kertaa paikoilleen, mutta sitten leikkauksessa ammuttiin kämmeneen piikit sisään ja ranteen kohdalta ulos. Sillä lailla saatiin rystyset ulos ja takaisin paikoilleen.
Nyt suomalaisen naismäkihypyn keulakuva pystyy jo harjoittelemaan normaalisti, mutta hyppyjä on kertynyt harjoituskaudella toipumisen vuoksi aiempia vuosia huomattavasti vähemmän.
Valmentaja vaihtui – Kimmo Kykkänen palasi vanhan työnsä pariin
Julia Kykkäsen elämässä puhaltavat suuret muutoksen tuulet, sillä valmentaja on vaihtunut omasta isästä, Kimmo Kykkäsestä Toni Niemiseen.
Kimmo Kykkäsen valmentajaura alkoi jo 90-luvun alussa ja hän valmensi useita vuosia muun muassa olympiavoittaja Niemistä. Hän oli kevääseen asti naisten mäkimaajoukkueen päävalmentaja.
– Ei päästy sillä lailla eteenpäin siinä. Yritimme monta vuotta saada naisten mäkihyppyä eteenpäin ja saada sille tukea, muttei se ottanut tuulta alleen. Sitten into niin sanotusti lopahti, Kimmo Kykkänen paljastaa.
Pitkän linjan valmentaja kaivoi pöytälaatikostaan perustamansa firman ja palasi keväällä takaisin elementtisaumausalan yrittäjäksi. Valmentajan työt saivat jäädä.
– Olen pitänyt tästä työstä aiemmin ja viihdyn nyt erittäin hyvin. Kun valmentaminen ei ole päätyö, niin jaksan paremmin käydä seuraamassa myös Julian harjoittelua.
Julia Kykkäsen ainoa tuki on 6000 euron urheilija-apuraha, muu eläminen ja urheileminen maksetaan omalla työllä ja perheen tuella. Leirit kustannetaan omasta pussista, liiton kukkarolla ei käydä. Hiihtoliiton suuntaan ei kuitenkaan olla katkeria.
– Julia hoitaa yrityksessä nyt laskutusta ja vähän kirjanpitoa. Sitä onneksi pystyy tekemään missä päin maailmaa tahansa, kertoo Kimmo Kykkänen ja Julia on samoilla linjoilla.
– Jos jostain ei tukea tule, niin sitä ei tule. Olen siinä pisteessä, että en jaksa enää välittää muiden tekemisistä. Nyt hoidan vaan oman tonttini ja sillä siisti.
Naisten mäkihyppyä ei arvosteta lajipiireissä
Suomessa naisten mäkihyppyä vaivaa lajipiireissä pitkän linjan valmentajan mukaan edelleen arvostuksen puute, vaikka menestys on viime vuosina ollut parempaa kuin mieshyppääjillä. Esimerkiksi jo 2013 Val di Fiemmen MM-kisoissa Julia Kykkänen oli paras suomalainen mäkihyppääjä.
– Jos puhutaan arvostuksesta, niin se on lajiryhmän sisällä oleva ongelma. Se on sellaista näkymätöntä ja sitä vastaan on vaikea oikeasti edes ”vääntää”. Annetaan ymmärtää, mutta mitään ei tapahdu. Silloin on helpompi, kun tekee itse, toteaa Kimmo Kykkänen.
Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö myönsi mäkihypylle 115 000 euroa tehostamistukea, jonka piiriin kuuluu myös naisten mäkihyppy. Rahojen kohdentamisesta ja käytöstä päättää lopulta lajiliitto ja mäkihypyn osalta Hiihtoliitto. Tehostamistuki oli entiselle naisten päävalmentajalle uusi asia.
– Se onkin mielenkiintoinen juttu. Jos se on myöntänyt sitä tukea, niin mihin liitto sen kohdentaa?
Julia Kykkäsen kansainvälinen mäkihyppyuransa alkoi jo teini-ikäisenä, mutta 24-vuotias mäkihyppääjä ei tingi edelleenkään tavoitteistaan.
– Se on se, että tulen olemaan maailman paras naismäkihyppääjä. Se on aina ollut se sama tavoite ja on edelleen.
Seuraavaksi Julia Kykkänen suunnistaa harjoittelemaan Vuokattiin, jonne pitäisi saapua myös uusi valmentaja Toni Nieminen. Matka ja majoitukset hoidetaan omasta kukkarosta.
Lue myös:
Naismäkihypyn konkari Heli Pomell: "Naisena perhanan vaikea olla miesten puuhasteluryhmissä"