Suomalaiset änkyrät ovat vastustaneet hiihdossa lähestulkoon kaikkea muutosta: yhteislähtöä, väliaikalähtöä ja luisteluhiihtoa. Kun yhteislähtö tuli hiihdon arvokisoihin Lahden MM-kisoihin 2001, antoivat Suomen maajoukkueen mieshiihtäjien kärkeen kuuluvat Jari Isometsä ja Harri Kirvesniemi tiukkaa palautetta.
– Tämä on tällaista pelleilyä, Isometsä sanoi ja Kirvesniemi vertasi tilannetta siihen, että pituushyppääjien käskettäisiinkin hypätä korkeutta.
Kilpahiihdon juuret ovat kuitenkin syvällä yhteislähdöissä, sillä 1880-luvulla modernin hiihdon alkutaipaleella kaikki kilpailut hiihdettiin massalähtöinä. Kun norjalaiset sitten keksivät väliaikalähdöt, olivat suomalaiset sitä vastaan.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi ei ymmärrä, miksi juuri suomalaiset ovat aina halunneet pitää kiinni perinteistä.
– Joka ei sitten olekaan ollut perinnettä, kun mennään riittävän pitkälle historiaan, Jauhojärvi sanoi Urheilustudiossa viitaten yhteislähtöihin.
– Ehkä nyt pitäisi suunnata katseet tulevaisuuteen ja miettiä, mihin hiihto on kehittymässä ja mitä kilpailumuotoja tulevaisuudessa tulee.
Jauhojärvi nostaa esiin muun muassa suksicrossin, jossa testataan hiihtäjän suksenhallintataitoja radalla. Tässä “taitohiihdoksikin” tituleeratussa lajissa on ratkottu mestaruuksia muun muassa nuorten talivolympialaisissa ja sitä on kaavailtu maailmancuplajiksikin.
– Vielä ei olla menty päätöksenteon asteelle, mutta siihen voitaisiin pikkuhiljaa ruveta valmistautumaan, Jauhojärvi totesi.
Ahonen ja Palander eivät suostuneet lyhentämään suksiaan
Yle Urheilun asiantuntija Kalle Palander myöntää, että myös alppihiihdossa suomalaiset ovat samanlaisia jääriä kuin maastohiihdossa. Ainakin hän on kuulunut vahvasti tähän joukkoon.
Alppihiihdon kilpailusysteemi on ollut ikuisuuksia sama: kaksi kierrosta, välissä kolmen tunnin tauko. Palanderin mukaan katsojat eivät aina jaksa odottaa toista kierrosta, joten 2000-luvun alkupuolella pujotteluun tuotiin knock out -systeemi, joka nyt on käytössä myös mäkihypyssäkin.
– Se on suomalaisen, Martti Uusitalon, keksimä, ja kuka vastusti sitä? Minä! Palander nauroi ja totesi ajatelleensa tuolloin, että kyseessä on ihan älytön keksintö.
Sen jälkeen ohjelmistoon otettiin samalla systeemillä joukkuekisa ja Palander jatkoi vastustusta. Hänen harmikseen Kansainvälinen hiihtoliitto kuitenkin piti pintansa ja nykyään kilpailukalenterissa on useitakin paripujottelukisoja.
– Ja se on ihan mielekästä ja toimii erittäin hyvin, Palander myönsi.

Palander ja Yle Urheilun asiantuntija Janne Ahonen muistelivat Urheilustudion lähetyksessä vaihtaneensa myös lyhyempään sukseen viimeisten joukossa.
– Olin yksi kovimmista vastustamaan tätä muutosta. Olin viimeisimpiä, joka hyppäsi pitkillä suksilla, Ahonen myönsi.
Palander laski aikoinaan pujottelun maailmanmestariksi 198-senttisillä suksilla. Tuon jälkeen suksien pituudet lyhenivät huomattavasti, noin 155-160-senttisiksi, ja laji muuttui täydellisesti.
– Myös porttien väli lyheni, jolloin ei yksinkertaisesti ollut mahdollista vetää niillä pitkillä suksilla. Mutta minä vedin ja vedin, ja miten meni? No, ei mennyt hyvin, Palander naurahti.
Nykyurheilijat avoimempia ja joustavampia
Jauhojärvi ymmärtää kyllä, miksi yhteislähtökisaa aikoinaan kritisoitiin. Alkuaikoina esimerkiksi miesten 50 kilometrin kilpailuissa lähes käveltiin 45 kilometriä, ennen kuin alettiin hiihtämään kilpaa ja kisa ratkaistiin loppukirissä.
– 2010-luvulla on menty siihen, että 50 kilometrin kisatkin alkoivat olla kilpailuja heti paukusta lähtien.
Jauhojärven mukaan Suomen nykymaajoukkue ei vastusta yhteislähtökisoja yhtä radikaalisti, mitä Isometsä ja Kirvesniemi aikoinaan.
– Mutta ei se ole se kaikkein mieluisin kilpailumuoto kaikille maajoukkueen jäsenille, hän totesi.
Ahosen mukaan suomalaiset mäkihyppääjät saattoivat aikoinaan protestoida muutoksia äänekkäämmin, koska myös menestyivät paremmin. Ja suomalaiset myös vastustivat monia uudistuksia.
– Nyt jo olosuhteiden pakosta olemme olleet vähän hakusessa jo useampi vuosi. Lisäksi täytyy tietysti olla myös avoimempia, hän sanoi.
Palanderin kokemuksen mukaan nuoriso on lähestulkoon “pilalla”, sillä nykyajan alppihiihtäjät Suomessa eivät vastusta uudistuksia samalla tavalla kuin aikoinaan.
– Se oli jotenkin sisäänajettu meihin suomalaisiin urheilijoihin. Nykypäivänä ollaan paljon avoimempia kaiken kanssa, Palander sanoi.
Sen verran Palanderkin on vanhoilla päivillään antanut myöten uudistuksille, että häneltä löytyy Kansainväliselle hiihtoliitolle oma, hieman radikaalimpi ehdotus kilpailuksi:
– Massapujottelukilpailu. 70 kaveria yhtä aikaa sinne pujotteluradalle! Se olisi siistiä!
Lue myös: