Suomen mäkimiehet jäivät yhdeksänneksi maailmancup-joukkuekilpailussa Puolan Zakopanessa. Suomalaisten urakka jäi näin yhteen kierrokseen, kun kahdeksan parasta maata jatkoi joukkuekilpailun toiselle kierrokselle.
Suomen joukkueessa hyppäsivät Andreas Alamommo, Eetu Nousiainen, Antti Aalto ja Jarkko Määttä.
Heistä vain Aalto ylitti 130 metrin rajan Zakopanen HS140-mäessä. Aalto leiskautti 131 metrin mittaisen hypyn. Nousiainen venytti 125,5 metriä, Määttä liiteli 119,5 metriä ja Alamommo hyppäsi 116,5 metriä.
Saksa vei joukkuemäen voiton niukasti 0,1 pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen Itävaltaan. Puola sijoittui kolmanneksi. Saksa oli joukkuemäen ykkönen, vaikka David Siegel kaatui toisen kierroksen 142,5 metrin mittaisen hyppynsä.
Yleisön pauhu Zakopanen mäkimontussa hiljeni hetkeksi, kun Saksan David Siegel kaatui maailmancupin joukkuemäen toisen kierroksen hyppynsä.
Siegel, 22, hyppäsi komeasti peräti 142,5 metriä, mutta kaatui pitkän hyppynsä. Kaatuminen näytti pahalta, ja vielä enemmän pelästytti se, kun Siegel jäi pitkäksi aikaa makaamaan mäkimontun pohjalle.
– Nyt saattoi käydä pahasti. Alastulossa paino tuli aika paljon oikealle jalalle, Yle Urheilun asiantuntija Jari Mantila sanoi.
– Hypyssä oli kyllä huima lähtö keulalta, eikä hän höllännyt yhtään matkan aikana vaan lensi loppuun asti.
Siegelin alastulo oli haastava, kun hän liisi korkealla hypyn loppuun asti. Kaatumisen jälkeen häntä hoidettiin jonkin aikaa alastulorinteessä, kunnes hänet lopulta kuljetettiin paareilla pois kilpailupaikalta. Siegelin joukkuekaverit seurasivat tilannetta tv-monitoreista kasvot kalpeina.
– Oikealle polvelle kävi heikosti. Tuosta ei ikävä kyllä selviä ihan venähdyksellä. Näytti todella pahalta, Mantila sanoi.
Videon Siegelin kaatumisesta voi katsoa tämän jutun pääkuvana olevalta videolta.
Zakopanen joukkuekisa oli loppuun asti dramaattinen, sillä Saksan joukkue onnistui ottamaan voiton Siegelin kaatumisesta huolimatta. Saksa vei joukkuemäen voiton 0,1 pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen Itävaltaan. Kotijoukkue Puola oli kolmas.
Suomen joukkue ei selvinnyt toiselle kierrokselle.
10.25 Hiihto Mc, N 10 km (p) 11.55 Yhdistetty Mc, mäkiosuus 13.10 Ampumahiihto Mc, M, yhteislähtö 14.00 Hiihto Mc, M 15 km (p) 15.35 Ampumahiihto Mc, N, yhteislähtö 16.25 Alppihiihto Mc, M, pujottelu 16.55 Mäkihyppy Mc, M, HS140
Julia Kykkänen on sijoittunut neljännen kerran peräkkäin mäkihypyn naisten maailmancupin pisteille. Hän oli Japanin Zaossa HS102-mäen kisassa 23:s.
Kykkänen oli avauskierroksella 76 metrin lennollaan 28:s. Hän paransi sijoitustaan viisi pykälää ponnistettuaan toisella kierroksella 84,5 metriä.
– Asento paranee koko ajan ja hyppy sitä kautta kanssa. Pientä ajoitusongelmaa, mutta kyllä se sieltä ennen pitkää kohdilleenkin vielä osuu, tyytyväinen Kykkänen kommentoi tiedotteessa.
– Kauden ehdottomasti ehjin kilpailu Julialta, Kykkäsen valmentaja Toni Nieminen säesti.
Norja otti kaksoisvoiton. Voittaja Maren Lundby hyppäsi 96 ja 92,5 metriä. Toiseksi sijoittunut Anna Odine Ström hävisi Lundbylle 1,3 pistettä. Saksan Carina Vogt hyppäsi kolmanneksi.
Zakopanen mäkihypyn maailmancup-kisassa lauantaina rajusti kaatunut Saksan David Siegel selvisi ainakin ehjin luin tärskystään, kertoo Saksan hiihtoliitto Facebook-sivuillaan. Lopullinen diagnoosi Siegelin vammoista saadaan kuitenkin vasta alkuviikosta.
– Röntgen-kuvat osoittivat, ettei Davidilla ole murtuneita luita. Hän matkustaa sunnuntaina kotiin Saksaan, missä hän menee magneettikuvauksiin, Saksan hiihtoliiton Facebook-julkaisussa kerrotaan.
Saksan joukkue voitti kilpailun kaatumisesta huolimatta. Siegel julkaisi itse lauantaina kuvan Instagramiin, jossa hän hymyili leveästi sairaalasängyssä. Kuvatekstissä hän iloitsi joukkueensa maailmancup-voitosta.
Antti Aalto hyppäsi ainoana suomalaisena 18:ksi mäkihypyn maailmancupin suurmäen kilpailussa Zakopanessa.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen Aalto oli kymmenentenä, mutta toisen kierroksen 125,5 metriin kantanut hyppy pudotti suomalaista tulosliuskassa alaspäin. Yhteensä Aalto keräsi 255,4 pistettä.
Mäkimiesten päävalmentaja Lauri Hakola näki Aallon viikonlopussa paljon hyvää.
– Olen tyytyväinen siihen, että Antti esitti parempaa trendiä pienen alavireen ja vaikeiden viikkojen jälkeen. Tekniikassa on ollut kuukauden ajan pieniä vaikeuksia, mutta nyt Antin hypyssä oli välillä ihan parastakin osaamista, Hakola kiitteli.
Vuonna 2017 maailmancupin kokonaiskilpailun nimiinsä vienyt Itävallan Stefan Kraft palasi pitkästä aikaa osakilpailuvoittajaksi 278,3 pisteellä. Norjan Robert Johansson oli toinen ja Japanin Yukiya Sato kolmas.
Maailmancupia johtava Japanin Ryoyu Kobayashi epäonnistui ensimmäisellä kierroksella pahasti ja lähti toiseen hyppyynsä vasta 22. sijalta. Toisella kierroksella hän leiskautti 133,5 metriä ja nousi lopulta seitsemänneksi.
Mäkihypyn maailmancup jatkuu ensi viikonloppuna Sapporossa. Suomalaishyppääjät eivät Japaniin matkaa, vaan harjoittelevat kotimaan kamaralla.
– MM-kisoja ajatellen katsoin, ettei kannata lähteä, kun siitä tulisi niin paljon matkustusta, Hakola kertoi.
Juttua täydennetty kello 19.40: Lisätty Lauri Hakolan kommentteja.
Pohjoismaisista talvilajeista yhdistetty rämpii pahiten, kun Seefeldin MM-kisoihin on aikaa kuukausi. Vielä viime keväänä yhdistetty nostettiin Seefeldin MM-kisohin mitalilajiksi, mutta tällä kaudella menestys on ollut laihaa.
– Emme ole yhden kauden ongelmien perässä. Emme katso niin lyhytjänteisesti yhdistetyn tilannetta. Meillä on edelleen neljä-viisi kaveria, jotka pystyvät nousemaan maailman huipulle. Tämän kauden ongelmat eivät heilauta sitä mihinkään, että meillä on Pekingissä 2022 useamman olympiamitalin tavoite yhdistettyyn, Lehtimäki sanoo.
– Jos mennään kaksi-kolme vuotta samankaltaisessa tilanteessa, niin sillä on vaikutusta. Näistä yhdistetyn lähtökohdista ei ole merkitystä yhden kauden heilahteluilla
Suomalaisilla yhdistetyn urheilijoilla on ollut ongelmia erityisesti mäkihyppämisen kanssa. Sen tietää Lehtimäkikin.
– En ole pettynyt. Arviointi ja arvostelu urheilutapahtumissa täytyy tehdä suoritusta vertaillen. Voin antaa kritiikkiä silloin, kun urheilija ei yritä. Niin kauan kuin urheilija yrittää parhaansa, pettymys ei yhtään auta. Vaikealla hetkellä kannustaminen ja mukana pysyminen on se kortti, Lehtimäki sanoo.
– Tällä hetkellä mäkihyppäminen ei ole sillä tasolla, että olisi realistista odottaa yhdistetyn mitalitoiveiden täyttyvän. Mutta tiedämme, että mäkihyppy on hyvin herkkä laji. Siinä mielessä voi löytyä nopeasti ratkaisuja. Olemme vielä ihan toiveikkaita.
Syyskuun alussa Kojonkoski siirtyi kuitenkin rakentamaan Kiinan mäkimaajoukkuetta kohti vuoden 2022 Pekingin olympialaisa.
– Jarkko Saapunki tekee yhdistetyssä mäkivalmennusta, mutta Mikan oli tarkoitus olla siinä apuna. Tämä kortti menetettiin sitä mukaa, kun kiinalaiset Mikan veivät projektiinsa. Nyt hän on siihen sitoutunut. Emme ole mäkipuolelle apuja saaneet. Mikan osaamisella olisi siellä varmasti käyttöä, Lehtimäki kertoo.
AOP
Lehtimäki kertoo olleensa yhteydessä myös itseään kovasti parjanneeseen päävalmentaja Petter Kukkoseen.
– En ole ollut sillä tavalla yhteydessä, että nyt urheiltaisiin jollain tapaa huonosti. Mutta haluamme olla huulilla sillä tavalla, jos pystymme auttamaan tai olemaan tilanteessa jollain tavalla läsnä, Lehtimäki toteaa.
– Petter on fiksu kaveri ja johtaa joukkuetta äärimmäisellä intohimolla sekä sitoutumisella. Uskon, että tässä kohtaa oli Petteriltä fiksu veto ottaa paine itseensä ja pois urheilijoilta.
Maastohiihdon kärjen laajenemiseen luottoa
Maastohiihdossa on puolestaan ollut kauden läpi vain kaksi selvää menestyjää: Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Mennyt viikonloppu Otepäässä antoi kuitenkin Lehtimäelle viitteitä siitä, että parempaakin on luvassa. Iivo Niskanen vei voiton paraatimatkallaan 15 kilometrin perinteisellä voiton, Ristomatti Hakola oli ensimmäistä kertaa distanssimatkalla kymmenen parhaan joukossa ja Pärmäkoski oli neljäs.
– Huippu-urheiluihminen on joka päivä huolestunut. Kun lakkaa huolestumasta, niin kehitys katkeaa. Mutta en ole epätoivoinen. Se on eri asia. Koko ajan pitää olla tarkkana. Olen luottavainen, että maastohiihto tekee nousua leveällä rintamalla kohti Seefeldiä, Lehtimäki toteaa.
– Siellä on paljon piilossa olevia asioita. Kyllä meillä on vahva perinteisen parisprintti tulossa. Sitä on hyvä rakentaa Iivon ja Ristomatin varaan.
Iivo Niskanen.Tomi Hänninen
Matti Heikkisen ja Kerttu Niskasen kausi on ollut toistaiseksi vaikea. Koko Suomen joukkuekin on vasta kuudentena tällä hetkellä FIS:n maakilpailussa Italian, Ruotsin, Ranskan ja Venäjän takana. Lehtimäki ei kuitenkaan lähde analysoimaan tarkemmin maastohiihdon sukellusta. Rakenteellisten ja analyyttisten keskustelujen aika on maalis-huhtikuussa.
– Huippu-urheilu on täynnä yllätyksiä joka päivä. Kenenkään ongelmia ei varsinaisesti odota tai toivo. Se olisi aika heikko lähestymiskulma, Lehtimäki toteaa.
– Huippu-urheilussa on kyse pienistä marginaaleista. Pieni virhe kostautuu isona asiana tulosluettelossa, niin ei ne sillä tavalla ole koskaan yllättäviä. Kaisa Mäkäräinen on hyvä esimerkki. Parhaana päivänä hän voi olla maailmassa ylivoimainen, mutta tammikuussa hän on hiihtänyt kahdenkymmenen sijoitusten väärällä puolella. Mutta se ei tarkoita, ettei Kaisa voisi voittaa maailmanmestaruutta.
Kun Mico Ahonen liiteli kotimaisen cup-kisan voittoon tammikuun alkupuolella, sinetöi hän samalla valintansa Lahden nuorten MM-kilpailuihin. 17-vuotiaan mäkikotkan hyppyjä normaalimäestä seurasi Lahden mäkimontussa tiiviisti moni, mutta erityisen tiiviisti yksi silmäpari.
– Ensimmäinen hyppy oli rennomman näköinen, toisessa joutui taistelemaan. Positiivinen kilpailu häneltä, mäkihyppylegenda Janne Ahonen analysoi tyytyväisenä poikansa 93 ja 92,5 metrin leiskautuksia.
Mico Ahonen on hengittänyt mäkihyppyä koko ikänsä. Hän kiersi jo isänsä kilpailumatkoilla mukana, ja mäkihyppyä tuli Ahosilla aina televisiosta, halusi Mico sitä tai ei. Kun hän oppi kävelemään, alkoivat saman tien myös hypyt sohvilta ja portaista – joka paikasta, mistä vain pystyi hyppäämään.
– Mäkihyppääjää on leikitty heti, kun hän oppi kävelemään. Se oli sitä sohvalta hyppimistä, kunnes hän alkoi pysyä pystyssä sukset jalassa. Sitten ryhdyttiin tekemään "pikkutösiä", Janne Ahonen hymähti Yle Urheilun haastattelussa.
Mico muisteli käyneensä ensimmäistä kertaa hyppäämässä mäkeä laskettelusuksilla. Paikka oli Karpalon pienin, K6:n metrin mäki. Hyppyjä kotipihan nyppylöistä tuli niin minisuksilla kuin hiihtosuksilla, mutta kuusivuotiaana hän pääsi ensimmäistä kertaa testaamaan oikeita mäkisuksia.
Ja sen jälkeen se oli menoa. Lentäminen vei mennessään. Mico siirtyi nopeaan tahtiin yhä isompiin mäkiin, ja Lahden Betonin eli Suomen toiseksi suurimman mäen hän valloitti jo 11-vuotiaana. Janne-isä jäi tässä kisassa kakkoseksi, sillä hän oli ensimmäistä kertaa Betonilta hypätessään “jo” 14-vuotias.
– Siinä vaiheessa, kun hän pikkupoikana alkoi hyppiä pikkumäistä, niin se oli harrastus ja hauskanpitoa. Kun huomasin, että poika näyttäisi olevan tosissaan ja tunnistin hänestä ne samat piirteet mitä itsellänikin oli samanikäisenä, on ollut selvää, että maailman huippua kohti mennään, Janne kertoi.
Mico Ahonen isänsä sylissä. Janne Ahonen sijoittui toiseksi Bischofshofenissa tammikuussa 2004.EPA
Mico Ahosen uraa on seurattu todennäköisesti enemmän ja kauemmin kuin kenenkään muun tuon ikäisen mäkihyppääjän. Mitä tahansa hän tekeekään, häntä verrataan aina isäänsä. Mico itse vakuutti, ettei median kiinnostus ole hirveästi vaikuttanut, sillä hän keskittyy vain omaan tekemiseensä.
– Enemmän se isään vertaaminen vaikutti silloin pienenä. Tuli paineita. Kun aloin hypätä enemmän isossa mäessä ja isoissa kisoissa, niin en enää välittänyt. Enkä ota enää paineita, sillä olen siihen jo tottunut.
– Se on itsestään selvää, että Micoa tullaan aina vertaamaan minuun, halusi hän sitä tai ei. Hän on ollut julkisuudessa pienestä asti, Janne Ahonen totesi.
Häntä itseään ahdistaa poikansa puolesta se, että Micolle on kasattu vuosien ajan menestysodotuksia. Vaikka Janne Ahonen itse nousi huipulle jo poikasena, ei se enää tänä päivänä ole mahdollista.
– Nytkin on saanut lukea otsikoita, että pojasta on odotettu jo kauan, mutta vasta nyt tekee kansainvälisen debyytin. Kun itse lajin tiedän ja ymmärrän, niin naurattaa nuo jutut, hän hymähti.
Kun Janne Ahonen oli 15–16-vuotias mäkien profiilit olivat täysin erilaisia kuin tänä päivänä. Mäkihypyssä ei myöskään ollut painosääntöä, joten kevyet pojat, jotka olivat oppineet v-tyylin konkarihyppäjiä nopeammin, saivat hypätä pitkillä suksilla ja hallitsivat mäkikisoja mennen tullen.
– Mehän olimme ihan lentokoneita, eivät ne konkarit mahtaneet mitään, Janne naurahti.
Mico on isäänsä pari kolme senttiä pidempi ja hyppää parikymmentä senttiä lyhyemmillä suksilla.
– Jos me nyt menisimme Micon kanssa mäkeen ja jos Micolle laitettaisiin minun sukseni jalkaan nyt, hänelle ei mahtaisi kukaan mitään.
Janne Ahonen lähetti Micolle terveiset vuonna 2003 Keski-Euroopan mäkiviikolta.AOP
Nuorten MM-kisat ovat olleet Mico Ahoselle kauden ehdoton päätavoite. Nyt kun h-hetki eli torstain henkilökohtainen kilpailu on jo lähellä, Mico myöntää jännittävänsä.
– Se on meikän mäki, tykkään siitä tosi paljon. Lahden mäistä paras, Mico sanoi viitaten HS100-mäkeen.
– Vauhtimäki on tasainen ja helppo laskea, siinä saa hyvän paineen tunteen. Siitä on helppo lähteä työntämään.
Lahden normaalimäki ei kuulu kovinkaan monen hyppääjän suosikkeihin. Janne Ahosellakin oli sitä kohtaan aikoinaan ennakkoasenteita, ennen kuin oppi pitämään siitä. Mico uskookin, että hänellä on todellinen kotietu puolellaan, koska hän tietää mäen metkut muita paremmin.
Lahden normaalimäen ennätys on 103,5 metriä ja se on Puolan Kamil Stochin nimissä. Mico Ahonen on hypännyt harjoituksissa mäestä suunnilleen 100 metrin leiskautuksen.
– Jos kisassa hyppää sata, niin kyllä sillä mitali tulee, hän arvioi, mutta ei kuitenkaan puhu mitalitavoitteesta.
Hänen tavoitteenaan on saada ennen kaikkea hyviä hyppyjä aikaiseksi. Ne riittävät sitten siihen, mihin riittävät. Mico itse toivoo, että sijoittuisi “ihan kohtalaisesti”.
– Jos saan rentoja hyppyjä aikaiseksi, niin veikkaan, että kymppijoukkoon voisin päästä. Minulla on ollut viime aikoina tosi hyviä hyppyjä. Lahden kisan jälkeen hyppäsin Zakopanessa vieläkin paremmin. Toivottavasti vire jatkuu.
Janne Ahosen mielestä on mahdotonta lähteä etukäteen veikkaamaan Micon sijoituksia. Hän myönsikin, ettei hänellä ole “harmainta aavistustakaan” Micon tuloskunnosta muihin verrattuna.
– Ei ole poika vielä paljon maailman mäkiä nähnyt. Tutussa mäessä hän pystyy varmaan hyppäämään sellaisia suorituksia, jotka voivat yltää vaikka mihin. Jos pystyy hyppäämään omalla tasollaan, niin hyvinhän hän vetää, Janne totesi ja sanoi Lahden kisojen olevan Micolle vasta opettelua ja kokemuksen keräämistä.
– Silloin kun minä olin mukana kyseisissä karkeloissa, ne olivat alle 18-vuotiaiden kisat. Nykyään nuorten MM-kisat ovat alle 20-vuotiaiden kisat mäkihypyssä. Mico on tässä joukossa nuorimmasta päästä, hän muistutti.
Mico Ahonen toimi Lahden vuoden 2017 MM-kisoissa koehyppääjänä.EPA/KIMMO BRANDT
Vaikka mäkihyppy on aina ollut Ahosten perheen juttu, ei Janne Ahonen valmenna poikaansa. Sen on hoitanut jo neljän vuoden ajan Jannen veli Pasi Ahonen, joka valmensi aikoinaan myös Jannea.
– Annan Pasin valmentaa ihan rauhassa, enkä varsinaisesti valmennuksen suhteen neuvo. Totta kai suunnitelmat käydään yhdessä läpi, mutta itse pidän huolen taustoista ja siitä, että on välineet ja mahdollisuudet kunnossa, Janne sanoi.
Isällä on kuitenkin painava näkemys Micon harjoitteluun. Nuorena ja kehittyvänä urheilijana painopiste täytyy olla perustan, tekniikan ja itse hyppäämisen oppimisessa ja vasta kun muututaan “poikasesta mieheksi”, alkaa fysiikkapuolen piiskaus.
Tällä hetkellä Mico harjoittelee viikossa 5–6 treenin verran Pasi Ahosen valmennusryhmässä, johon kuuluvat Julia Tervahartiala, Petteri Forsström ja Tuomas Kaislavuo.
Mico Ahosen kehittymisessä oli taannoin notkahdus murrosiän ja sen tuoman pituuskasvupyrähdyksen takia, mutta nyt tilanne alkaa rauhoittua. Mico itse tosin toivoo vielä kasvavansa hieman.
– Fysiikkapuolta ja voimaharjoittelua voi alkaa tehdä rajummin, kun kroppa alkaa kestää. Mico on siinä kynnyksellä, että hän voi nyt alkaa tehdä, ja on tehnytkin jo, niin sanottuja miesten treenejä. Totta kai vielä pitää mennä maltilla ja seurata tilannetta sekä kroppaa, Janne Ahonen arvioi.
Mico Ahonen piti peruskoulun jälkeen välivuoden, mutta on nyt palannut koulunpenkille. Hän opiskelee Salpauksen ammattikoulussa kiinteistöalaa ja valmistuu tulevaisuudessa kiinteistöhuoltajaksi.
Samalla Mico haluaa valloittaa mäkimaailman, vaikka aluksi hän kertoo haaveekseen päästä hyppäämään maailmancupiin ja menestyä siellä, löytyy häneltä myös kovempia tavoitteita: olympiamitali ja mäkiviikon voitto.
Janne Ahosella on kokemusta molemmista, sillä palkintokaapista löytyvät muun muassa kaksi olympiahopeaa sekä viisi mäkiviikon voittoa. Kokenut mäkimies tietää, että taso on nykyään paljon kovempi kuin hänen aikanaan.
– Vaikka siellä on kuinka kobayasheja ja kamilstocheja ja muita todella kovia jätkiä, niin viiden mäkiviikon voittaminen tulee olemaan vaikeaa. Tällä hetkellä kukaan ei ole kahta enempää voittanut, mutta toki sekin päivä tulee, että se ennätys rikotaan, Ahonen sanoi ja uskoi vanhan sananlaskun ‘pojasta polvi paranee’ pitävän paikkansa heidänkin kohdallaan.
– Sen uskallan sanoa, että poika hyppää paremmin kuin isänsä, mutta tuleeko pärjäämään paremmin kuin isänsä, se jää nähtäväksi. Menestyksen kohdalla puhutaan eri asiasta.
Janne ja Mico Ahonen olivat edellisen kerran yhdessä hyppäämässä viime syksynä. Tuolloin isä oli poikaansa parempi, mutta tilanne saattaisi nyt olla jo toinen.
– Nyt hyppään paljon paremmin. Voisi olla mahdollisuudet voittaa, Mico naurahti ajatukselle.
Urheiluntäytteinen viikonloppu Ylen kanavilla lähtee vauhdikkaasti torstaina liikkeelle, kun Kaisa Mäkäräinen pyrkii löytämään kadonneen ammuntavireensä Anterselvan maailmancup-viikonlopun avauksessa pikakilpailussa. Lähetys starttaa kello 15.20.
Iltaa kohden vauhti kasvaa, kun rallin MM-sarja lähtee liikkeelle ikonisella Monte Carlon rallilla. Jari-Matti Latvala, Esapekka Lappi ja Teemu Suninen kilpailevat kiivasti pisteistä kaikki eri talleissa. Rallia ennakoidaan TV2:ssa kello 19 ja avauserikoiskoe alkaa suorana kello 22.15.
Perjantaina mukaan kuvioihin tulee muun muassa alppihiihdon maailmancupia Kitzbühelistä. Legendaarinen kisaviikonloppu alkaa miesten supersuurpujottelulla kello 12.25 TV2:ssa. Alkuillasta voi katsoa, miten Viveca Lindforsin käy taitoluistelun EM-kisojen mitalikamppailussa.
Viveca Lindfors kamppailee mitaleista.AOP
Päivän huipentaa jalkapallon FA Cupin neljännen kierroksen huippukamppailu Arsenalin ja Manchester Unitedin välillä. Sitä voi jännittää TV2:sta kello 21.49 alkaen.
Lauantaina tahti tiiivistyy. Päivä lähtee liikkeelle mäkihypyn maailmancupin kilpailulla Sapporosta. Palaako alkukautta suvereenisti hallinnut Ryoyu Kobayashi kotiyleisönsä edessä voittojen tielle?
Myös maastohiihdon maailmancup-viikonloppu käynnistyy Ruotsissa. Luvassa on kamppailut miehissä 15 ja naisissa 10 kilometrillä vapaalla hiihtotavalla. Suuri mielenkiiinto kohdistuu erityisesti Matti Heikkiseen. Mikä on vähän kisanneen konkarin vire, kun MM-kisat häämöttävät enää kuukauden päässä? Miesten hiihto nähdään TV1:n puolella kello 12.55.
Matti Heikkinen hakee hyviä sijoituksia Ulricehamnissa.Martti Kainulainen / Lehtikuva
TV2:n puolella koetaan puolestaan varmasti dramaattisia hetkiä, kun ikoninen syöksykisa pääsee vauhtiin Kitzbühelissä. Kolmessa sekunnissa vauhti sataan kilometriin tunnissa ja päälle kymmenien metrien hallittu ilmalento. Mitä sitten käy?
Iltapäivällä TV2:ssa puolestaan ampumahiihtokisat jatkuvat naisten takaa-ajolla kello 14.25. Mistä asetelmista Kaisa Mäkäräinen lähtee kisaan?
Yle Areenan puolella voi puolestaan jännittää miesten vapaaohjelman ratkaisuhetkiä Minskistä taitoluistelun EM-kisoissa.
Sunnuntai alkaa päräyttävästi, kun TV1:n puolella nähdään Monte Carlon MM-rallin päättävä Power Stage suorana kello 13. Kuka nappaa voiton ja viimeisen erikoiskokeen lisäpisteet päälle heti kauden aluksi?
Onko Jari-Matti Latvala voittotaistossa?EPA
TV2:ssa seurataan erityisesti maastohiihdon maailmancupista viestikilpailuja. Millaisiksi kokoonpanot alkavat muodostua MM-kisojen kynnyksellä? Ketkä pääsevät Suomen nelikkoihin? Tätä varmasti spekuloidaan jo viikonlopun aikana.
Ampumahiihdossa kolmen kisaviikonlopun rypistys huipentuu Anterselvassa yhteislähtökilpailuihin. Siitä ei varmasti draamaa puutu.
Torstai 24.1.
TV2
15.20 Ampumahiihto Pikakilpailu, N
18.00 Taitoluistelu EM, M, lyhytohjelma
19.00 Rallin MM ennakkolähetys
22.15 Rallin MM EK 1, Monte Carlo
Yle Areena
10.55 Taitoluistelu EM, M, lyhytohjelma
18.40 Taitoluistelu Parit, vapaaohjelma
20.30 Rallin MM EK 1, suora, Monte
Perjantai 25.1.
TV2
10.55 Mäkihyppy Karsinta, miehet
12.25 Alppihiihto super-g, miehet
13.25 Taitoluistelu EM, jäätanssi
15.30 Ampumahiihto pikakisa, miehet
18.55 Taitoluistelu EM, N, vapaohjelma
21.49 Jalkapallo FA Cup,ManU-Arsenal
23.55 Rallin MM 1. päivän kooste
Yle Areena
11.35 Taitoluistelu EM, jäätanssi
16.55 Taitoluistelu EM, N, vapaaohjelma
Lauantai 26.1.
TV1
12.55 Hiihto 15 km, M, (v)
15.00 Rallin MM ek 12, suora, Monte
TV2
10.05 Mäkihyppy Mc, miehet
11.25 Yhdistetty Mäkiosuus
12.25 Alppihiihto M, syöksy
14.25 Ampumahiihto N, takaa-ajo
15.00 Yhdistetty hiihto-osuus
15.25 Hiihto N, 10 km
16.25 Ampumahiihto M, takaa-ajo
17.30 Taitoluistelu EM, jäätanssi
18.45 Taitoluistelu EM, M, vapaaohjelma
20.25 Freestyle kumparelasku
21.50 Rallin MM 2. päivän kooste
Yle Areena
8.55 Mäkihyppy Mc, miehet
10.10 Taitoluistelu EM, M, vapaaohjelma
10.55 Alppihiihto N, syöksylasku
15.20 Taitoluistelu EM, jäätanssi
Sunnuntai 27.1.
TV1
13.00 Rallin MM Power Stage, suora
TV2
10.02 Yhdistetty mäkiosuus
11.25 Alppihiihto M, pujottelu
12.10 Hiihto N, viesti
13.10 Yhdistetty hiihto
13.49 Ampumahiihto N, yhteislähtö
14.30 Alppihiihto M, pujottelu 2. k.
15.15 Hiihto M, viesti
16.45 Ampumahiihto M, yhteislähtö
17.30 Hiihto Ski Classics
18.15 Taitoluistelu loppunäytös
21.00 Rallin MM 3. päivän kooste
Yle Areena
02.55 Mäkihyppy Mc, miehet
13.55 Taitoluistelu EM, loppunäytös
Kaikki Ylen urheilutarjonta löytyy helposti yhdestä paikasta, Urheilu-Areenasta. Areenan laajasta urheilukattauksesta pääset nauttimaan parhaiten osoitteessa yle.fi/urheiluareena tai lataamalla Areena-sovelluksen.
Mäkihyppääjä Julia Tervahartiala toipui joulukuun kaatumisesta ja loukkaantumisesta nuorten MM-kisaedustajaksi, mutta hyppyvire riitti vain yhdelle kierrokselle torstaina Lahdessa. Tervahartiala lensi 20-vuotiaiden HS100-mäessä järjestetyssä kilpailussa 78 metriin ja sijoittui 35:nneksi.
– Kilpailuhyppy oli vähän parempi kuin harjoituksissa ja koekierroksella. Hyppy oli suhteellisen hyvä ja rento, joten olen ihan tyytyväinen, Tervahartiala kertoi.
Alku oli Lahdessa hankala, kun Tervahartiala, 16, oli toipunut vasta edellisviikolla hyppykuntoon joulukuun kaatumisen jäljiltä. Silmänpohjan vammat leikattiin alkuvuodesta, ja hyppylupa heltisi vasta kisojen kynnyksellä.
Lahden harjoituksiin loukkaantuminen aiheutti ylimääräistä jännitystä.
– Aluksi oli vähän hankalaa. Nyt sujui jo paremmin, kun pienet jännitykset ovat lähteneet ja sain hyppyyn rentoutta, Tervahartiala kertoi.
Suomen toinen edustaja, yhdistettyyn erikoistunut Annamaija Oinas jäi kilpailussa 62,5 metriin. Hänen sijoituksensa oli 52:s.
Venäjän Anna Shpineva voitti maailmanmestaruuden. Shpineva hyppäsi HS100-mäessä 89,5 ja 94 metriä. Venäjän kaksoisvoiton varmistanut Lidiia Jakovleva hävisi Shpinevalle vain 0,7 pistettä. Kolmas oli Italian Lara Masiner.
Lahdessa maailmanmestaruuden napannut norjalainen Thomas Markeng hyppäsi HS100-mäessä kahdesti 97 metriä. Toiseksi sijoittui Saksan Luca Roth ja kolmanneksi Kazakstanin Sergei Tkatshenko.
Suomen hyppääjät karsiutuivat 30 parhaan joukosta toiselta kierrokselta. Kalle Heikkinen oli ensimmäisellä kierroksella 31:s, Mico Ahonen 32:s, Niko Kytösaho 33:s ja Jonne Veteläinen 34:s.
Mico Ahonen ei ollut järin pettynyt suoritukseensa, sillä teknisesti siivu oli hänen mukaansa kelpo luokkaa.
– Omalta osaltani ehdottomasti paras hyppy täällä. On ollut tässä aiemmin vaikeaa, mutta tänään sain jonkinlaisen (hypyn) ladattua. Keulaan osui nyt paremmin. Asento ei painunut siinä ja pääsin työntämään siitä suoraan, jutteli Ahonen.
Jännitystä oli Micolla juuri sopivasti puserossa. Siihen jatkopaikka ei kaatunut.
– Ylhäällä oli tietysti vähän jännitystä, mutta kopissa kun puki, niin sitä oli vielä enemmän. Torniin mentäessä suurin jännitys laski.
Niko Kytösaholla oli mäkimontussa hyvä fiilis päällä, mutta paras tekeminen jäi silti näkemättä.
– Hyvin kun hyppäisi, niin Lahden mäki olisi kuin minulle tehty. Aika hätäiseksi jäi suoritukseni, tosi paljon olin myöhässä. Tämähän se on ollut minun isoin ongelmani ennenkin. Pitkä työntö ja rentous jäivät puuttumaan.
LAHTI. “Kisat ovat menneet erittäin hyvin, ja kaikki ne kilpailut, joissa se mitalin mahdollisuus on ollut, ovat myös tuoneet mitalin. Se on hyvin harvinaista, sillä yleensä noin yksi kolmasosa mitalimahdollisuuksista toteutuu.”
Yle Urheilun asiantuntijan Jussi Piiraisen arvioon voi kiteyttää suomalaissuoritukset nuorten MM-kisojen maastohiihdossa toistaiseksi.
Lahden kisat ovat osoittaneet, että suomalaisnuoret eivät ole ottaneet kotikisoista paineita, vaan päinvastoin urheilijat ovat nauttineet tunnelmasta, kannustuksesta ja tutuista laduista täysin siemauksin.
Viimeistely on onnistunut, huollon onnistumista on kehuttu useaan otteeseen ja moni urheilija on pystynyt tekemään kauden parhaat suorituksensa siinä tärkeimmässä paikassa. Suomi on osoittanut pysyneensä mukana kansainvälisessä kehityksessä ja vauhdissa.
Anita Korvan kolme henkilökohtaista mitalia yksissä kisoissa on saavutus, johon on viimeksi pystynyt silloin sukunimellä Manninen tunnettu Pirjo Muranen vuosituhannen vaihteessa. Korvan suorituksille on syytä antaa arvoa, ja hyvä vire voi poikia myös paikan Seefeldin MM-kisajoukkueessa.
Korva on näyttänyt pärjäävänsä vapaalla sekä perinteisellä niin lyhyellä kuin pidemmälläkin matkalla, ja sellaisia hiihtäjiä ei ole liikaa. Hänen tulevaisuutensa näyttää juuri tällä hetkellä erittäin valoisalta.
Eveliina Piippo onnistui hienosti odotetussa 10 kilometrin vapaan kilpailussa keskiviikkona, ja kahden sekunnin tappio Tour de Skin kokonaiskilpailussa kymmenenneksi sijoittuneelle Venäjän Marija Istominalle ei todellakaan ollut häpeä. Voitettu hopea, kuten Piippo itse kuvaili.
Viidenneksi sijoittunut Miska Poikkimäki antoi kaikkensa 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa.Jussi Nukari / Lehtikuva
Tässä vaiheessa neljän mitalin potti Suomelle on paras suoritus nuorten MM-hiihdoissa sitten Otepään 2011, jolloin sinivalkoiset keräsivät Kerttu Niskasen ja Perttu Hyvärisen johdolla kuusi mitalia. Vaikka kaikki parhaat esimerkiksi 23-vuotiaissa eivät ehkä olekaan Lahdessa mukana, suoritusta ei sovi vähätellä.
Mitalien lisäksi on nähty myös muita positiivisia esityksiä esimerkiksi miesten hiihdossa, jossa alle 20-vuotiaiden 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa kolme suomalaista tunkeutui 15 parhaan joukkoon. Lauantain viestissä Suomella on vielä realistinen mahdollisuus ottaa mitali.
Alle 23-vuotiaissa Vilma Nissinen taisteli päämatkallaan 15 kilometrin perinteisen yhteislähdössä kahdeksanneksi. Se oli vaikeuksista joulun aikoihin kärsineelle urheilijalle hieno onnistuminen.
Askel maailman huipulle nuorten kilpailuista on toki suuri ja vaatii resursseja, mutta menestyminen omassa ikäluokassa tuskin ainakaan himmentää nuorten intoa ja motivaatiota harjoitella ja kehittää omaa osaamistaan entisestään. Pärjääminen saattaa lisätä kummasti myös mahdollisten yhteistyökumppaneiden kiinnostusta, ja lisätuloista tuskin on haittaa kenellekään tässä vaiheessa uraa.
Ilahduttavaa on ollut myös nähdä, miten laajasti kärkipäähän on pystynyt murtautumaan urheilijoita eri maista. Maailmancupin puolella on kannettu viime aikoina huolta siitä, riittääkö kansainväliselle huipulle maailmanlaajuista kilpailua, vai onko valtikka tulevaisuudessa(kin) vain muutaman maan käsissä.
Lahdessa on ainakin näyttänyt siltä, että innokkaita lahjakkuuksia on yhä tulossa eri puolilta maailmaa, eikä laji ole kuolemassa sukupuuttoon. Keskiviikkona alle 20-vuotiaiden naisten 15 kilometrin yhteislähdössä kuuden parhaan joukossa oli kuusi eri kansallisuutta, ja 15 etevimmän joukossa näkyi yhdeksän eri lippua.
Miesten 30 kilometrin kilpailussa laitettiin vielä paremmaksi, ja yhdeksän parhaan joukossa oli yhdeksän eri maan urheilijat - mukana viidentenä Suomen Miska Poikkimäki, joka on urakoinut kisoissa kaikki matkat ja jonka kehitystä kannattaa seurata tulevina vuosina tarkalla silmällä.
Naisten yhdistetty oli nuorten MM-hiihtojen ohjelmassa ensimmäistä kertaa, ja kaksi historiallisista mitaleista meni ensimmäisessä henkilökohtaisessa kilpailussa Japaniin.Romina Eggert / FIS
Yhdistetyn puolella etenkin Otto Niittykosken kahdeksas sija henkilökohtaisessa kilpailussa oli hieno suoritus, ja sunnuntain toisessa kilpailussa on mahdollisuus laittaa vielä paremmaksi. Yhdistetyn joukkuekilpailussa suomalaismiehet taistelivat ankkuriosuudelle saakka mitalista, mutta Wille Karhumaan mystinen ja dramaattinen hyytyminen päätöskierroksella pudotti joukkueen seitsemänneksi.
Myös miesten mäkihypyssä suomalaiset joutuivat pettymään, sillä kaikki pullahtivat toiselta kierrokselta ulos, vaikka harjoitukset enteilivät hieman parempaa. Mäessäkin kärjessä oli laaja kirjo kansallisuuksia, sillä 10 joukkoon mahtui kahdeksan eri maan edustajaa. Pronssille hypännyt Kazakstanin Sergei Tkachenko toi maalleen historian ensimmäisen mäkihyppymitalin MM-tasolla.
Mitaleita ja sijoituksia ehkä kuitenkin tärkeämpi asia Lahdessa on ollut se yhteisöllisyys ja aitous, joka nuorten kisoissa aina vallitsee. Omasta ja muiden menestyksestä on iloittu spontaanisti, ja myös surun kyyneleet on jaettu maalialueella yhdessä, jos odotettu kilpailu ei olekaan mennyt aivan nappiin. Karhumaan pettymys yhdistetyn viestin jälkeen maalialueella oli kouraisevan kova, mutta nuorukainen tulee todennäköisesti vielä vahvempana takaisin.
Vuokatilta vasta viime toukokuussa kisojen järjestelyvastuun itselleen saanut Lahti on onnistunut kokeneena kisajärjestäjänä jälleen mainiosti, vaikka toki yleisöä lehtereille mahtuisi vielä enemmänkin.
Paikalla käynyt väki on osannut ja ymmärtänyt tyylikkäästi kannustaa niin parhaita kuin myös heitä, jotka ovat tulleet maaliin viimeisten joukossa. Mongolialaisille, brasilialaisille, thaimaalaisille, australialaisille ja kaikille osaa ottaneille ne ovat olleet varmasti tärkeitä hetkiä.
Nuorten MM-hiihdot on järjestetty Suomessa viimeksi vuonna 2005, ja nousivat suomalaisurheilijat myöhemmin kansainväliselle huipulle tai eivät, he ja kaikki muutkin mukana olleet ovat saaneet kisoista muistoja, jotka säilyvät mielessä koko loppuelämän.
12.55 Hiihto M, 15 km (v) 15.00 Rallin MM EK 12, suora, Monte
TV2
10.05 Mäkihyppy Mc, miehet 11.25 Yhdistetty Mäkiosuus 12.25 Alppihiihto M, pujottelu 14.25 Ampumahiihto N, takaa-ajo 15.00 Yhdistetty Hiihto-osuus 15.25 Hiihto N, 10 km (v) 16.25 Ampumahiihto M, takaa-ajo 17.30 Taitoluistelu EM, jäätanssi 18.45 Taitoluistelu EM, M, vapaaohjelma 20.25 Freestyle Kumparelasku 21.50 Rallin MM 2. päivän kooste
Areena
8.55 Mäkihyppy Mc, miehet 10.10 Taitoluistelu EM, M, vapaaohjelma 10.55 Alppihiihto N, syöksylasku 15.20 Taitoluistelu EM, jäätanssi
Puolalaistähti Kamil Stoch säväytti lauantaina Sapporon mäkikisan toisella kierroksella. Stoch hyppäsi peräti 148,5 metriä HS137-mäessä. Stoch paransi mäkiennätystä peräti 4,5 metrillä.
Hyppy oli jopa niin kova, että Yle Urheilun asiantuntija Tommi Nikunen ehti pelästyä. Stoch pystyi kuitenkin vielä tekemään onnistuneen laskeutumisen.
– Tämä oli ihan älytön hyppy. Rupesi jo hirvittämään, missä kohtaa hän tulee alas ja miten hyppy pystytään ottamaan alas. Lentorata oli silti hyvä ja mentiin kohtuullisen matalalla. Ei siinä ollutkaan mitään hätää, Nikunen totesi.
Stoch on viime vuosina ollut kovimpia hyppääjiä, mutta Japanin Ryoyu Kobayashi on ollut tällä kaudella selvä ykkösnimi.
– Oli kyllä uskomaton hyppy. Ensimmäistä kertaa tällä kaudella Stoch osuu hyppyrin keulaan. Olosuhteet olivat loistavat, Nikunen hehkutti.
Nikuselle tämä oli ilman muuta kauden paras hyppy toistaiseksi. Nikuselle tuli mieleen hypystä myös Janne Ahosen hirmuleiskautus Willingenissä 2005. Tuolloin Ahonen mittautti 155,5 metrisen hypyn. Virallisiin listoihin tulos jäi 152 metriin, kun laitteisto ei pystynyt tarkistamaan niin pitkää hyppyä.
– Samanlainen tunne tuli, että tuleeko hyppy koskaan alas, Nikunen sanoi.
Puolalaisen huippuveto ei kuitenkaan riittänyt voittoon. Hän oli ensimmäisen kierroksen jälkeen vasta kuudes. Hyppy oli kantanut vain 133 metriä. Stoch nousikin vain toiseksi. Itävallan Stefan Kraft vei voiton reilun kymmenen pisteen erolla.
Mäkihyppääjä Julia Kykkänen ponnisti kaksi tasaista hyppyä Romanian Rasnovissa lauantaina jatkuneessa naisten maailmancupissa.
Kykkänen pääsi ensimmäisellä hypyllään 76 metriin ja venytti toiseen puolitoista metriä lisäpituutta.
– Ei mitään kummoista, mutta maailmancupin pisteitä kumminkin, Kykkänen tiivisti tunnelmansa Hiihtoliiton äänitiedotteessa.
Norjan Maren Lundby otti kilpailussa selvän voiton 94 ja 95 metrin hypyillään HS97-mäessä. Samalla hän kuroi maailmancupissa Saksan Katharina Althausin etumatkan 14 pisteeseen.
Cupia johtava Alhaus oli Rasnovin kilpailussa toinen 10,9 pisteen päässä norjalaisesta. Japanin Sara Takanashi jäi kymmenyksen erolla kolmanneksi. Lundby ponnisti molempien kierrosten pisimmät hypyt.
10.02 Yhdistetty Mäkiosuus 11.25 Lumilautailu Slopestyle, mc 12.10 Hiihto N, viesti 13.10 Yhdistetty Hiihto-osuus 13.40 Ampumahiihto N, yhteislähtö 14.30 Alppihiihto M, super-G 15.15 Hiihto M, viesti 16.45 Ampumahiihto M, yhteislähtö 17.30 Hiihto Ski Classics 18.15 Taitoluistelu Loppunäytös 21.00 Rallin MM 3. päivän kooste
Julia Kykkänen ponnisti sijalle 23 mäkihypyn naisten maailmancupin Rasnovin toisessa osakilpailussa.
Kykkänen paransi hieman lauantain kilpailun 26:tta sijaansa.
– Hyppy hakee uomiinsa, ei muuta kuin eteenpäin, totesi Kykkänen Hiihtoliiton tiedotteessa.
Suomalaisen hypyt kantoivat 78 ja 79 metriä.
Valmentaja Toni Niemisen mukaan Kykkäsen hyppääminen ei ollut tarvittavan rentoa ja luottavaista.
– Tasaista hyppäämista kilpailussa. Ei ihan niin rentoa, kuin mihin parhaimmillaan pystyy. Suunta on oikea, pienillä viilauksilla ja rentouden kaivamisella eteenpäin.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ilmoitti keskiviikkona, että Seefeldin MM-kilpailuissa hypätään naisten joukkuemäen kilpailu. Lisäys lajiohjelmaan tuli myöhään, sillä lajissa kisataan jo 26. helmikuuta.
FIS:n kokouksessa päätettiin naisten joukkuemäen kilpailun lisäämisestä jo viime keväänä. Seefeldin kisajärjestäjä kuitenkin kieltäytyi lisäämästä sitä ohjelmaan.
Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala arvelee alkuperäisen syyn lajin jättämiseen pois Seefeldin kisoista olevan taloudellinen.
– Naisten mäkihyppy on yleensäkin järjestäjälle taloudellisesti negatiivinen. Siinä ei ole sellaisia tuottoja kuin miesten mäkihypyssä, Kulmala sanoo.
– Voi olla, että kisojen mediaoikeuksien haltija on suostunut korvaamaan kustannuksia.
Suhtautuminen naisten mäkihyppyyn ja yhdistettyyn on ollut viime vuosien ajan Kulmalan näkemyksen mukaan myönteinen.
Faktaa on kuitenkin se, että naisten mäkihypyssä harrastajamäärät ovat pienet ja miesten mäkihypyssä liikkuu moninkertaisesti enemmän rahaa kuin naisten mäkihypyssä.
– Tasa-arvoisen urheilun puolesta naisten joukkuemäen lisääminen on loistava juttu. Kun raha tulee kaupallisilta markkinoilta, tasa-arvoisuuden kiinni kurominen on haasteellista, Kulmala harmittelee.
Suomen osallistuminen joukkuemäkeen on vielä epävarmaa
Se, lähettääkö Hiihtoliitto joukkueen naisten joukkuemäkeen, on vielä päättämättä. Alun perin tarkoitus oli lähettää uskottava kahden naisen ja kahden miehen joukkue mäkihypyn sekajoukkuekilpailuun.
Naisten joukkuekilpailuun pitäisi saada kokoon neljän naisen joukkue, mikä on suomalaisittain kiven alla.
– Meillä on juuri neljä naishyppääjää, joiden voisi äärimmillään kuvitella pystyvän suoriutumaan kilpailun läpi. Mutta ovatko nämä hyppääjät MM-kilpailutasoisia, sitä harkitsemme parasta aikaa, Kulmala kertoo.
Joukkue pitäisi ilmoittaa naisten joukkuekilpailuun 5. helmikuuta mennessä. Kulmalan mukaan joukkuetta ei lähetetä kisoihin vain osallistumisen ja kilpailukokemuksen hankkimisen ilosta.
– Perusteena on se, että urheilija pystyisi kilvoittelemaan sillä tasolla, että se on mielekästä, Kulmala sanoo.
Naisten yhdistetyssä nähtiin viime viikolla historiaa, kun nuorten MM-kisoissa Lahdessa kilpailtiin ensimmäistä kertaa lajin naisten maailmanmestaruuksista.
Mika Kulmala näkee naisten yhdistetyn tulevan lisätyksi myös aikuisten MM-kisojen ohjelmaan lähivuosina. Ennen sitä tarvitaan kuitenkin lajille maailmancup-sarja.
– Uskoisin, että laji voidaan saada mukaan Obersdorfin MM-kisoihin 2021, Kulmala sanoo.
Jos naisten mäkihypyssä on taloudellisia haasteita, on niitä naisten yhdistetyssä senkin edestä. Edes miesten yhdistetyn maailmancupin osakilpailut ovat harvoin järjestäjille rahasampoja. Kulmala toivoo, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta naisten yhdistetty nähtäisiin pian myös arvokisoissa.
Imatran SM-hiihtoja voi jännittää suorana myös Yle Puheen välityksellä.
TV2
klo 9.20 SM-hiihdot 10 km (p) naiset klo 11.05 Alppihiihto Suurpujottelu, N klo 11.55 SM-hiihdot 15 km (p) miehet klo 14.10 Alppihiihto Suurpujottelu, N klo 15.55 Mäkihyppy Lentomäen karsinta klo 17.00 Mäkihyppy Lentomäki klo 19.00 SM-hiihdot Kooste kilpailuista klo 22.40 Lumilautailu ja freestyle Lumilautacrossin MM-loppukilpailut
Yle Areena
klo 19.55 Lumilautailu ja freestyle MM-loppukilpailut
